Liesjärven kansallispuisto vetää matkankin päästä
Liesjärven kansallispuiston juuri julkaistuun kävijätutkimukseen vastanneista 38 prosenttia ilmoitti kotipaikakseen joko Helsingin (22 %), Espoon (8 %) tai Vantaan (8 %). Tutkimusvuonna 2021 kansallispuiston käyntimäärä oli ennätyksellinen 61 000, mikä oli kaksinkertainen edelliseen kävijätutkimusvuoteen 2010 verrattuna. Ensikertalaisia oli kaksi kolmasosaa kävijöistä.
Liesjärvi oli erityisesti nuorten aikuisten suosiossa. Vastaajien suurimmat ikäryhmät olivat 25–34-vuotiaat (26 %) ja 35–44-vuotiaat (22 %). Kansallispuistoon tullaan usein oman perheen tai ystävien kesken. Puistossa viivytään päiväkäynnillä noin viisi tuntia. Vastaajista 40 prosenttia yöpyi alueella. Yleisin yöpymistapa oli teltta tai muu oma majoite, vuokratuvassa majoittui 10 prosenttia yöpyjistä ja asuntoautossa tai -vaunussa yhdeksän prosenttia.
Kävijätyytyväisyys oli 4,25 asteikolla 1-5. Palveluista parhaimmat arviot saivat yleinen siisteys ja turvallisuus, polkureitistö ja maisemat. Parannettavaa ja kehitettävääkin löytyi, mm käymälöitä, tulipaikkoja ja kaivoja toivottiin lisää ja viitoitukseen ja opasteisiin kaivattiin parannuksia.
− Kävijätutkimus antaa Metsähallitukselle ja matkailuyrityksille tärkeää tietoa kansallispuiston kävijöistä, heidän toiveistaan ja kiinnostuksen kohteistaan. Tulokset auttavat parantamaan alueen palveluja ja lisäämään matkailualueen vetovoimaa, asiakaspalvelupäällikkö Sari Airas Metsähallituksesta kertoo.
Luonnosta nauttiminen tärkeintä
Hämeen järviylängöllä sijaitsevan kansallispuiston luonto sykähdyttää. Kun vastaajilta kysyttiin, mikä heidän tekemisistään oli tällä käynnillä kaikkein tärkeintä, useimmin tärkeintä oli luonnosta nauttiminen (33 %) ja retkeily (20 %).
Suosituimmat käyntikohteet olivat Kyynäränharju ja Korteniemen perinnetila, joka sai myös erityismainintoja, kuten: ”Hyvin kunnossa pidetty perinnetila!” ”Söpöt tiput, mukavat eläimet, kiltit ja hyvin hoidetut eläimet, mukava henkilökunta.”
Vastaajat kokivat fyysisten ja psyykkisten terveys- ja hyvinvointivaikutusten lisääntyneen merkittävästi (4,37 asteikolla 1–5). Vastaajat arvioivat koettujen terveys- ja hyvinvointivaikutuksien rahallisen arvon keskimäärin noin 134 euroksi. Keskimääräinen patikointimatka käynnin aikana oli 10 kilometriä.
Kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaistulovaikutukset olivat noin 1,7 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset 14 henkilötyövuotta. Paikallistaloudelliset vaikutukset olivat kasvaneet merkittävästi vuodesta 2010, jolloin kokonaistulovaikutukset olivat 0,3 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset neljä henkilötyövuotta. Kasvu johtuu sekä rahankäytön että käyntimäärän kasvusta.
