Sinusta pidetään huolta
Sille päivälle oli säätiedotus luvannut sadetta, mutta retkisuunnitelmasta pidettiin kiinni. Reitti tunturille oli selkeä ja helppokulkuinen ja ihastelimme huikeita maisemia. Reilun puolenvälin jälkeen alkoi tihkuilla vettä ja huipulle päästyämme satoi jo reippaasti. Maisemat peittyivät vähitellen tihentyvään sumuun. Takaisin oli lähdettävä.
Sumu oli niin sakea, että oli vaikea nähdä eteensä. Lähdimme laskeutumaan alas väärästä kohtaa, eikä selkeää reittiä enää löytynytkään. Siellä sumussa tarpoessamme rukoilin, että oikea reitti löytyisi pian. Oli se kyllä valtava helpotus, kun lopulta näimme tutut reittimerkit!
Elämän ”säätiedotusta” emme usein voi ennustaa. Sumu voi yllättää aivan yhtäkkiä ja tuntuu, ettei näe eteensä. Reppuun tulee lisää huolipainoa ja ajatukset kiertävät kehää. Niin kovin inhimillistä ja monelle meistä hyvin tuttua. Huolitaakat eivät aina näy ulospäin.
Sanoessaan ”älkää huolehtiko”, Jeesus ei väheksy ihmiselämän vaikeuksia eikä meitä huolenkantajia. Hän on elänyt ihmisenä itsekin ja ymmärtää tuskamme ja huolemme. Mutta Hän on myös vastaus elämämme kaikkiin tilanteisiin. Jeesus on oikea reitti, Jumalan Sana ja rukous ovat reittimerkkejämme.
Rukous on myös jakamista. Huolet eivät poistu huolehtimalla eivätkä murheet murehtimalla, mutta niiden terä katkeaa, kun ne saa jakaa. Meitäkin kutsutaan toistemme taakkojen helpottajiksi.
Elämän vastoinkäymisissä on turvallista tietää, että meistä pidetään huolta. Saamme jättää kaiken Jumalan käsiin, niin pienet murheet kuin isot huolijärkäleet. Joka hetki, uudestaan ja uudestaan. Vaikka sumu olisi kuinka sakea tahansa, reitti löytyy. Sumun keskelläkään et ole yksin. Sinusta pidetään huolta.
Kirsi Männistö
Diakoniatyöntekijä
