Poikien koulumenestys on asenteesta kiinni
Pojat menestyvät koulussa kautta linjan tyttöjen heikommin, kertoo viimeisin Pisa-arviointi vuodelta 2018. Arvioinnissa lukutaidon kohdalla ero tyttöjen ja poikien osaamisessa on Suomessa OECD-maiden suurin. Päättely- ja arviointitaidoista erot eivät johdu, sillä koulua aloitettaessa ollaan näissä taidoissa samalla tasolla. Pohdimme poikien koulumenestykseen vaikuttavia tekijöitä Loimaan sivistysjohtajan Manne Pärkön kanssa. Pärkö on toiminut aiemmin historian ja uskonnon opettajana 4 vuoden ajan yläkoulussa sekä rehtorina 6 vuotta.
− Loimaan alakouluissa poikien ja tyttöjen koulumenestyksen erot eivät ole mitenkään huomattavat, Manne Pärkö kertoo.
Ennemminkin kyse on yksilöiden eroista, ja hyvin menestyviä poikiakin on. Pärkön yleisnäkemys on, että matemaattista ja päättelytaitoa vaativissa tehtävissä pojat olisivat jonkin verran vahvempia, lukutaidossa ja äidinkielessä taas tytöt. Taitoerot ja sitä kautta erot koulumenestyksessä näyttäisivät kuitenkin kasvavan poikien ja tyttöjen välillä koulutien edetessä.
Pojat kaipaavat perusteluja
− Poikien koulumenestys johtuu hyvin paljon roolikysymyksestä ja asenteesta, pohtii Pärkö. − Pojille voi olla ihan hyväksyttävää, ettei kouluun liiemmälti panosteta. He eivät ehkä näe koulunkäyntiä samalla tavalla merkityksellisenä kuin tytöt. Tyttöjen kohdalla korostuvat tunnollisuus, sopeutuminen ja arvosanojen tavoittelu niiden itseisarvon takia.
Pojat sen sijaan ovatenemmän kriittisiä koulun suhteen ja kyseenalaistavat koulunkäynnin.
− Pojille olisikin tärkeää perustella, miksi opiskellaan ja mihin taitoja tarvitaan. Tähän tarvitaan paitsi opettajia, kotijoukkoja että samaistuttavia roolimalleja.
Onnistumisista myönteisiä kokemuksia
Paitsi koulunkäynnin hyötyjen perustelua, tarvitsevat pojat paljon tukea ja kannustusta. Manne Pärkö uskoo, että vanhempien kiinnostus koulua kohtaan osaltaan edesauttaa poikien koulumenestystä.
− Kun kysellään koulupäivistä ja välitetään, vaikutetaan myös asenteeseen ja luodaan näkemystä, että koululla on merkitystä.
Koulussa poikia voisi auttaa positiivinen lähestymistapa, Pärkö pohtii.
− Kun huomioidaan ensisijaisesti onnistumiset, saadaan myönteisiä kokemuksia ja kannustusta omaan tekemiseen ja koulussa pärjäämiseen.
Roolimalleja miesopettajistakin kaivataan, mutta ala on tunnetusti naisvaltainen. Samaistuttavia kohteita pojille voisi löytyä vaikka hyvin menestyneistä urheilijoista tai muista julkisuuden henkilöistä, jotka toisivat esilleopiskelun merkitystä ja omaa lukemisharrastustaan, ja toimisivat sitä kautta esimerkkeinä.
Yksilöiden erot esiin
Taikakeinoja poikien koulumenestyksen parantamiseen ei ole. Erilaisten oppimistyylien, -menetelmien ja -keinojen kautta pyritään tarjoamaan monipuolisia tapoja ja vaihtoehtoja oppimiseen, jotta kaikille mahdollistuisi onnistumisia jossakin. Erilaisten menetelmien hyödyntäminen on kirjattu myös opetussuunnitelmaan. Pyrkimys on erilaisten yksilöiden huomioon ottamiseen koulupäivän aikana ja oppilaiden tasavertaisiin mahdollisuuksiin näyttää osaamistaan. Oppilaat tulisi kohdata yksilöinä ja löytää heidän erityistarpeensa, jotta oppimiseen voitaisiin valita parhaimmat keinot, painottaa Pärkö miettiessään opettajan tärkeää havainnointityötä. Hyödynnettävissä on lisäksi erilaisia tukitoimia vaikeuksien selättämiseen. Motivaatiota voidaan lisätä rinnastamalla opeteltavia asioita oppilaan omaan elämään. Selkeä tavoitteenasettelu ja tehtävien sitominen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ovat tärkeitä. Sopivan kokoiset opetusryhmät ja aikuisten riittävä määrä auttavat pitämään kaikki mukana opetuksessa. Yksilöiden erot ovat haaste ryhmäopetuksessa.
− Opettajien pitäisi pystyä tarjoamaan mielekäs tapa opetella asiaa samanaikaisesti nopeille ja hitaammille oppilaille. Valittavaksi jää usein kultainen keskitie, Pärkö summaa.
Pojille mieleistä luettavaa
Lukutaito on tärkeässä osassa koulumenestystä arvioitaessa. Pojat pitäisi saada innostumaan lukemisesta, jotta kansallisestikin heikkenemään päin oleva lukutaito kehittyisi. Pärkön mielestä suurin haaste on löytää pojille mielekkäitä tekstejä. Loimaalla tehdään kirjastoyhteistyötä ja kirjastoammattilaisilta kysytään vinkkejä poikia kiinnostavan lukemisen löytämiseksi ja hankkimiseksi. Kirjavinkkien käyttö on kirjattu kulttuurikasvatussuunnitelmaan. Lisäksi lukemiseen kannustetaan projektinomaisten lukuohjelmien ja -diplomien keinoin. Jos perinteinen kirja ei kiinnosta, on olemassa erilaista sähköistä materiaalia lukutaidon kehittämiseksi. Usein teknologian hyödyntäminen työskentelytavoissa vaikuttaa poikiin positiivisesti ja saa aikaan onnistumisen kokemuksia.
Koulu antaa perusvalmiuksia
Peruskoulunon tarkoitus antaa oppilaille, niin tytöille kuin pojille, perustiedot ja- taidot jatkaa toisen asteen opintoihin ja sitä myöten ammattiin työ- ja aikuiselämässä.
− Peruskoulu on vahva pohja elämälle, Pärkö uskoo.
− Se ohjaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa ja rakentamaan tulevaisuutta. Siellä opitaan sosiaalista kanssakäymistä ja toimimaan yhteisöllisesti toiset huomioon ottaen. Tämän päivän koulumaailma pyrkii myös antamaan oppilaille osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia heitä koskeviin asioihin. Sitä kautta kehitetään aktiivisia yhteiskunnan jäseniä.
Isät poikien esikuvina
Manne Pärkö ei itse ole isä, mutta muistuttaa kaikkia isänpäiväänsä viettäviä isiä roolimallina olemisen tärkeydestä.
− Pojille on hyvä näyttää arvostavansa lukemista ja koulunkäyntiä. Jos poika näkee isänsä lukevan, lisää se kenties pojankin kiinnostusta tarttua kirjaan tai lehteen. Isän olisi varmasti hyvä kannustaa koulunkäyntiin ja kertoa myös omasta koulunkäynnistään ja opeistaan, jotka ovat olleet hyödyllisiä elämässä. Poikia tukee se, että osoitetaan kiinnostusta ja arvostetaan opiskelua ja työntekoa.
