Eksyssuolla alkavat ennallistamistoimet
Suomessa tehdään suojelualueiden soiden ennallistamista Metsähallituksen toimesta. Soiden ennallistamisen tavoitteena on ojituksen muokkaaman suoluonnon ja suoekosysteemin palauttaminen luonnontilaiseksi. Metsäojitukset, joita suojelualueilla ennen niiden perustamista ja niiden ympäristössä on toteutettu, ovat vaikuttaneet merkittävästi soiden vesitalouteen. Ojitukset ovat heikentäneet suoluontotyyppien tilaa sekä suolajiston elinoloja. Nyt ennallistamistoimia aletaan toteuttaa Eksyssuon Natura 2000-suojelualueella.
Helmi-hanke ennallistamistoimien takana
Eksyssuo sijaitsee Loimaalla Varsinais-Suomessa, Kosken, Someron ja Ypäjän rajalla. Samaan suojelualueeseen kuuluu Someron puoleinen Huhmassuo. Yhteispinta-alaa soilla on 497 ha. Metsähallituksen suunnittelija, metsänhoitaja Roosa Hautala Rannikon luontopalveluista kertoo, että Eksyssuon ennallistamisala on noin 70 hehtaaria. Se käsittää suon reuna-alueiden ojitukset, jotka on tehty ennen suojelualueeseen liittämistä. Ennallistamisen vaikutusala kohdistuu noin 100 hehtaarille. Tulevat toimet Eksyssuolla toteutetaan Helmi-hankkeen alaisina. Helmi-elinympäristöohjelma 2021-2030 vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Suot ovatkin yksi eniten heikentyneistä ja koko ajan lajistoltaan köyhtyvistä elinympäristöistämme.
Suomen pinta-alasta kolmannes suota
Soita alettiin aikoinaan ojittaa tavoitteena parantaa metsänkasvua. Myös turpeenoton ja pellonraivauksen myötä soiden määrä on vähentynyt.Soita ja turvemaita on Suomessa yhteensä 9,3 miljoonaa hehtaaria eli kolmannes maapinta-alasta, mutta soista noin puolet on ojitettu metsätalouskäyttöön, noin 250 000 hehtaaria on viljelykäytössä ja aktiivisessa turvetuotannossa noin 50 000 hehtaaria. Tämä tarkoittaa, että luonnontilaisen suopinta-alan määrä on enää alle puolet alkuperäisestä. Suojeltujen soiden pinta-ala on 4,2 miljoonaa hehtaaria, joista 3 miljoonaa hehtaaria on ojittamattomia, luonnontilaisia soita.
Suot pidättävät ja puhdistavat vesiä
Soiden suojelu ja ennallistaminen hillitsevät ilmastonmuutosta ja parantavat vesistöjen tilaa.Luonnontilaiset suot sitovat ja varastoivat merkittäviä määriä hiiltä. Ennallistamistoimilla ojitetuille soille palaa niiden luontainen vesitalous ja kasvillisuus, jonka seurauksenasuon hiilinielutehokkuus paranee. Ennallistetuilta soilta rehevöittävien ravinteiden valuminen vesistöihin vähenee, ja vähentynyt valuma tasoittaa myös tulvia.Avainasemassa niin vesien pidätyksessä kuin hiilinielun rakentumisessa on rahkasammal. Rahkasammal kasvaa kärjistään noin sentin vuodessa ja hajoaa juuriosistaan muodostaen noin millin vuodessa lopullista turvetta. Muodostuva turvepohja sitoo hiiltä. Rahkasammalen, kuten muun suokasvillisuuden määrä alkaa nopeasti lisääntyä, kun vedenpinta suoalueilla nousee. Näin myös suokasvillisuus ekosysteeminä alkaa tehdä tehtäväänsä. Suon vettyminen on ennallistamistoimien yksi tärkeimmistä tavoitteista, selittää Roosa Hautala. Pyrimme paitsi palauttamaan alkuperäisen suoluonnon, myös tehostamaan suojelua, hän jatkaa.
Eksyssuolla raivataan ja tehdään kaivinkonetöitä
Eksyssuollaon tavoitteena raivata tulevana talvena ensin giljotiinikouralla ojalinjojen puusto. Puut ovat verraten pieniä ja ne jätetään suolle. Seuraavaksi suolle tullaan vuoden päästä suokelpoisella kaivinkoneella, jonka kanssa ojalinjat kaivetaan pienempien ojien osalta umpeen kokonaisuudessaan. Suurimpia laskuojia padotaan. Näin estetään vesien laskeminen pois suolta. Tämä tulee näkymään melko pian suolta alkunsa saavien suurten laskuojien vesien vähentymisenä. Suon kaivinkonetyöt tekevät ammattitaitoiset, pitkään Metsähallitukselle työskennelleet kuljettajat leveätelaisilla, soille suunnitelluilla koneilla.Työt tehdään mahdollisimman kantavaan aikaan. Suunnittelija Hautala kertoo, että maanomistajiin on jo otettu yhteyttä. Heidän kanssaan on keskusteltu muun muassa siitä, mitä kautta suolle parhaiten koneilla päästään. Tarvittaessa korvataan tiestölle aiheutunutta haittaa kohdekohtaisesti.
Eksyssuon lumo säilyy
Kuten monien Eksyssuolla käyneiden, myös Metsähallituksen Roosa Hautalan mielestä Eksyssuo on kaunis suo. Eksyssuo on keidassuo (kohosuo) eli rahkakakku, joka laskee reunojaan kohti, hän kuvailee. Suolla on havaittavissa useita eri suotyyppejä, jopa luhtaisuutta. Eksyssuon keskiosat edustavat puutonta lyhytkorsinevaa ja laitoja kohtisuo muuttuu ensin rahkanevaksi, sittenmäntyvoittoiseksi rahkarämeeksi. Tyyppikasveja ovat tupasvilla ja suopursu.Ennallistamisen jälkeen suolta häviävät ensimmäisenä pienet alikasvoskuuset, Hautala kertoo. Vettymisen myötä soiden putkilokasvi-, sammal-, hyönteis- ja lintupopulaatiot vahvistuvat. Esimerkiksi suomuurainten ja karpaloiden määrät voivat lisääntyä. Eläinlajeista muun muassa riekko viihtyy ennallistetuilla soilla. Meidän suolla kävijöiden nähtäväksi jää, miten kulkeminen suolla muuttuu. Pääasia on kuitenkin, että suo elinympäristönälähtee palautumaan. Eksyssuon viehätys ei siitä kärsi.
Lähteet:
Ympäristöministeriö ym.fi/helmi/soiden-suojelu-ja-ennallistaminen
Metsähallitus www.metsa.fi/luonto-ja-kulttuuriperinto/ennallistaminen/suot/
Maaseutumedia www.maaseutumedia.fi/suomen-suojeltujen-soiden-pinta-ala-sama-kuin-tanskan-koko-pinta-ala/
Teksti ja kuvat: MetsäAnna
Kuvassa Metsähallituksen Roosa Hautala ja maanomistaja Olli-Pekka Kaunela
