Kino Laika ja La Moderna – karkkilalainen kulttuuriunelma

Karkkila on tämän toimittajan näkökulmasta kaupunki, jossa bussi pysähtyy pikaisesti matkan varrella Helsinkiin ja sieltä pois tullessa. Kaupunki sulkee sisäänsä kuitenkin paljon enemmän kuin pintapuolisella silmäilyllä uskoisi. Siellä on paljon vanhoja kauniita rakennuksia ja hurmaavia yksityiskohtia, jotka yllättävät ainakin Karkkilaan eksyvän turistin mukavalla tavalla.

Vasemmalla kirjailija Mika Lätti ja oikealla eloluvaohjaaja Aki Kaurismäki. Kuva: Tomi Wahlroos

Vasemmalla kirjailija Mika Lätti ja oikealla eloluvaohjaaja Aki Kaurismäki. Kuva: Tomi Wahlroos

Karkkilan kaupunkistatusta on nyt yli kymmenen vuoden tauon jälkeen saatu vahvistamaan Karkkila-Högforsin kauniille ruukkialueelle, jota paikalliset suut kutsuvat “montuksi”, elokuvateatteri, Kino Laika

Sen takana on kaksi värikästä kulttuurihahmoa; elokuvaohjaajana Suomi-kuvaa ansiokkaasti maailmalle vienyt Aki Kaurismäki ja kirjailijana tunnettu, monenmoisessa kulttuurikeitossa marinoitunut Mika Lätti. Hän tutustui Aki Kaurismäkeen noin 1o vuotta sitten, kun he alkoivat järjestää Karkkilassa elokuvakerhoa yhdessä. Lätti antoi ystävällisesti aikaansa ja istuutui pöydän äärelle tarinoimaan kiireen keskellä. Nyt sukelletaan Kino Laikan jännään, värikkääseen ja vielä lyhyeen historiaan ja toimintaan.

Kino Laika ja La Moderna - karkkilalainen kulttuuriunelma | Kulttuuri | Kotiseutulainen
Karkkilan Ala-Emalilla tehtiin ennen lagendaarisia Högforsin ammeita.

Euroopan läpi rakennushommiin

Siitä, miten Kino Laika sai alkunsa, ei ole täysin tarkkaa tietoa, mutta Lätti muistelee joskus sanoneensa puhelinkeskustelussa Kaurismäelle Ala-Emalilla poiketessaan, että “tästä tulisi hyvä paikka elokuvateatterille”. Tämä tapahtui huhtikuussa 2021 koronapandemian ollessa ehkä pahimmillaan. Kaurismäki, joka tuon puhelun hetkellä oli Portugalissa, pakkasi kamansa ja aloitti automatkan läpi Euroopan kohti Karkkilaa. Aika ei välttämättä ollut otollisin uuden elokuvateatterin perustamiselle, mutta suunnitelma alkoi elää omaa elämäänsä, ja jo toukokuussa karkkilalaistuneet ystävykset huomasivat olevansa yhtiökumppaneita. Päivämäärällä 8.10. unelma oli muuttunut todeksi, kun Laika avasi ovensa.

Kino Laikan elokuvasali on 109-paikkainen (joista kolme on esteettömiä) ja baari on 60-paikkainen. Tulevana kesänä he avaavat myös 40-paikkaisen terassin.  Marraskuussa Ala-Emalille aukeaa myös paikallisen yrittäjän toimesta Kylärafla Kanto.

Tuki kertoo millainen kaupunki on

Kino Laikan tarina ei rakennu vain kahden miehen ympärille. Se, että paikka on saatu auki ja pyörimään, on vaatinut talkootyötä, paikallisten ammatti-ihmisten tietotaitoa ja lukuisan määrän miestyötunteja. Laika pyrittiin toteuttamaan mahdollisimmna pitkälle karkkilalaisvoimin. Kino Laika on osoitus, kuinka hienoja asioita voi tapahtua, kun pieni yhteisö saadaan puhaltamaan yhteen hiileen.

Vastikään ensi-iltansa saanut ohjaaja Juho Kuosmasen Hytti No.6 on pyörinyt Laikan kankaalla avajaispäivästä lähtien. Tämä erikoisjärjestely vaati uhrin, sillä esitysoikeuden Kaurismäki lunasti kuuleman mukaan luopumalla vanhasta Volga-autostaan. Suuret teot vaativat suuria uhrauksia. Suomen tämän hetken kuumimmaksi ohjaajaksi nousseen ja mm. Cannesin-elokuvajuhlilta arvostetun pystin hienosta elokuvastaan saanut Kuosmanen on myös osallistunut Laikan rakennustalkoisiin. Karkkilassa majailevat elokuvaohjaajat Aleksi Salmenperä, dokumenttielokuvien ohjaaja Mia Halme, Heikki Kujanpää ja Mikko Myllykoski on myös voitu bongata työhanskat kädessä antamassa vauhtia Laikan valmistumisen eteen. Se, miten prosessi eteni, saa Lätin herkistymään. 

− Se, millaista tukea ja apua olemme saaneet tämän paikan tekemiseksi, on todella koskettavaa ja kertoo millainen kaupunki Karkkila on. Olemme todella kiitollisia tästä, Lätti kertoo. 

Muuttuu vielä elokuvaksi

Vaikka elokuvat ovat Laikan olemassaolon syy, sen yhteydessä palvelee Le Havre-elokuvasta nimensa saanut La Moderna-baari. Sen seinältä löytyy pitkänlinjan karkkilalaisen kulttuurivaikuttaja Tomi Wahlroosin ottamia komeita valokuvia Laikan synnystä. Nimensä elokuvateatteri on saanut Kaurismäen Laika-nimeä kantavilta koirilta, joista tarkkasilmäinen on voinut pongata “ison” Laikan elokuvasta Boheemielämää (1992) tai “pikku” Laikan Le Havre’sta (2011). Molempien kuvat ovat myös oikeutetusti kaiken kansan nähtävillä.

Kino Laikan tarina tullaan tulevaisuudessa näkemään myös valkokankaalla, sillä kroatialaisohjaaja Veljko Vidak taltioi Laikan syntyvaiheet elokuvaa varten. Vidakilla oli apunaan Herra Ylppö, mutta hän osallistui rakennustyöhön myös konkreettisesti. 

− Meillä oli seinän maalaus, jolle ei meinannut löytyä tekijää. Ajateltiin, että eiköhän Veljkolla pensseli pysy kädessä ja laitettiin se hommiin, Lätti naurahtaa ja jatkaa. 

– Itseasiassa hän oli todella nopea ja hyvä maalari, Lätti antaa kroatialaiselle dokumentaristille tunnustusta. 

Vidak panosti elokuvansa eteen niin, että siirsi perheensä Ranskasta Karkkilaan elokuvan kuvausten ajaksi.

Kino Laika ja La Moderna - karkkilalainen kulttuuriunelma | Kulttuuri | Kotiseutulainen
Toimittaja Matti Paavilainen jututti kirjailija Mika Lättiä Kino Laikan La Moderna -baarin tiskillä.

Persoonallisesti

Laika on myös paikka minne voi mennä viihtymään ilman, että katsoo elokuvaa. Sen La Moderna-baari on mitä mainioin paikka nauttia kauniista miljööstä ja sisutuksellisista yksityiskohdista ja mennä vetäisemään vaikkapa pieni kulttuurikänni siinä samassa. Hanne-Kissa, joka oli jälleen avustamassa kenttätutkimuksessa, nautti Nummen kylällä valmistettua Pienpanimo Paloaseman Kissa putkessa -olutta. Tuotteet viestivät siitä, että hyllyille ei eksy mitä tahansa tuotteita. 

Lätti kertoo, että he tahtovat pitää La Modernan valikoimissa laadukkaita ja kotimaisia pienpanimoiden tuotteita, joka osaltaan on myös kumarrus näiden tekemälle työlle. 

Maistamani punaviini oli portugalilaista, jonka Kaurismäki on tuonut valikoimiin. Kaikessa tässä yhdistyy pieniä persoonallisia piirteitä, joka saa kävijän varmasti nauttimaan entistä enemmän paikan elämyksellisyydestä.

Erikoisuutena Duunarin tunnit

Paikka on konstailematon ja hieman romanttiseen tyyliin rujo. Siellä on elementtejä, jotka ovat kaikuja menneestä karkkilalaisesta teollisuuselämästä, sekä moderneja palasia, jotka sulautuvat paikkaan luontevasti. Pieni voi olla kaunista ja elokuvan glamour asuu näiden seinien sisällä. Polaarisuuden ollessa yhteiskunnassamme huipussaan, tuntuu, että Laika osaltaan yhdistää hajonnutta maailmaa ja sen ihmisiä sulavalla ja kauniilla tavalla. Se on paikka, jonne kaikki taiteilijoista duunareihin ovat tervetulleita. Kuin alleviivatakseen tätä, perjantaisin La Moderena kunnioittaa Karkkilan teollisuutta pyörittäneitä duunareita pitämällä Duunarin Tunnit kello 14-16, jolloin oluen hinta on ystävällinen 5 euroa (norm. 6,50). Pukukoodi on työhaalareista jakkupukuun, ja kaikki sen väliltä. Hinnoittelu ravintolassa on inhimillinen ja sen tarjonta varsin riittoisa.

Karkkilasta on kehittynyt lumoava paikka, jonka viehättävyyttä on vaikea vastustaa. Laika on paikka sen kultturellissa sydämessä, tehty ihmistä varten.

Teksti ja kuvat: Matti Paavilainen

Aiheeseen liittyviä juttuja