Luonto

MetsäAnna lähiluontokohteessa: Jokioisilla sijaitsee eteläinen metsävanhus Sammalisen suojelumetsä

Sammalisen metsä Jokioisilla on luonnonperintösäätiön suojelema. Se sijaitsee Jänhijoen kylässä Kuuman kulmilla. Sammalinen on kuulunut aikoinaan Kuuman kartanolle, ja se on ollut luonnontilaisena ainakin sadan vuoden ajan. Sammalinen on laajuudeltaan noin 7 hehtaaria. Säätiön omistukseen se on hankittu vuonna 2010. Erityiseksi Sammalisen metsän tekee se, että se on yksi luonnontilaisimpia säätiön omistamia metsiä Etelä-Suomessa.

MetsäAnna lähiluontokohteessa: Jokioisilla sijaitsee eteläinen metsävanhus Sammalisen suojelumetsä | Luonto | Kotiseutulainen

Luonnonperintösäätiö toimii lahjoitusvaroin. Lahjoitukset käytetään luonnonalueiden ostoon, suojeluprosessiin, alueiden pysyvään rauhoittamiseen sekä niiden vaalimiseen. Alueita on jo 128 ja niiden pinta-ala on yhteensä yli 3000 hehtaaria. Suojelumetsien tarkat sijaintitiedot löytyvät Luonnonperintösäätiön sivuilta. Sivustolla kerrotaan nimettyjen metsien luontoarvoista ja historiasta se, mikä tiedetään. Kotiseutulaisen levikkialueella säätiön suojelumetsiä löytyy Jokioisten lisäksi Tammelasta Tahjanjärvi ja Humppilasta Lahnavuori.

Luonnonarvoja vaalien

Keksin Luonnonperintösäätiön metsät erään luonnossa liikkujan vinkistä. Yllättävää, että lähiseudulta sellaisia kohteita löytyy. Karttaohjelmiin kaikki luonnonsuojelulailla rauhoitetut metsät ovat erikseen merkitty. Ne voivat olla myös yksityisomistuksessa tai valtion toimesta suojeltuja, kuten Natura 2000 -alueet. Suojelumetsissä liikkuminen tapahtuu jokamiehen oikeuksilla, kuten muissakin metsissä, mutta joidenkin suojeltujen metsien alueella kaikki liikkuminen on saatettu kieltää. Sienten ja marjojen poimiminen on sallittua. Tärkeää on kuitenkin luonnonarvojen ja uhanalaisten lajien elinalueiden vaaliminen, eikä esimerkiksi maaperää saa vahingoittaa.

Suojelumetsissä liikkuminen tapahtuu jokamiehen oikeuksilla, kuten muissakin metsissä, mutta joidenkin suojeltujen metsien alueella kaikki liikkuminen on saatettu kieltää.

Metsäystävän muistoksi

Sammalisen metsään löytää helposti, sillä sen halki kulkee metsätie. Mikäli metsään mieliin, kehottaisin jättämään auton Kuumantielle asti ja kävelemään metsään reilu 1,5 kilometrin matkan. Ylipäätään aina metsään mentäessä pitää huomioida, että parkkeeraa auton siten, että tietä pystyy kulkemaan esimerkiksi traktorilla. Metsään saapumistani siivitti kurkiauran kailotus, mutta itse metsässä kävi myös melkoinen lintukonsertti, kevät kun on. Sammalinen oli merkitty tutuin suojelutolpin, mutta myös nimikyltillä ja Luonnonperintösäätiön omalla logolla.

Sammalinen on vanhaa metsää ja pohjakerros sammalpeitteinen. Suojelumetsille tyypillistä lahopuuta kääpineen oli paljon, joten näitä elinpaikakseen tarvitseville eliöille löytyi runsaasti koteja. Metsätieltä ristesi tämän tästä peuranpolkuja ja polut olivat leveitä, joten riistakin näytti alueella viihtyvän. Merkkejä ihmisestä ei metsässä ollut tielle kaatuneiden puiden sahauksia ja vielä hieman erottuvaa matalaa ojaa lukuun ottamatta. Metsämaasta nousi myös useita pieniä kallioita ja jopa jyrkänteitä. Säätiön esittelyssään mainitsemalle jättiläismäntykelolle en osunut umpimähkään peurapolkuja kulkiessani. Sammalinen on nimetty Riku Turtolan muistometsäksi nuorena kuolleen paikallisen metsänystävän muistoksi. Metsässä vallitsikin erityinen rauha ja seesteisyys.

Vaihtoehtona Kartanonpolku

Vinkkinä Jokioisilla luontoelämyksiä etsiville suosittelen Elonkierron lähistöllä sijaitsevaa Kartanonpolkua. Se kulkee Jokioisten Kartanon puiston takaisessa metsikössä lähellä Loimijokirantaa. Rauhoittava vesielementti on lähellä ja polun varrelta löytää vanhoja kilpikaarnamäntyjä. Metsään lienee ihastunut myös maaherra E.G. von Willebrand, kartanon yksi merkittävimmistä omistajista, jonka hautapaikka puistometsässä sijaitsee. Hän kertoi aina tuntevansa leppoisaa väsymystä hautapaikkansa kohdalla. Kartanonpolulta voit helposti jatkaa kauniiseen kartanon puistoon ihailemaan seuduin upeimpia valtavia jalopuita (mm. yli 200-vuotiaita tammia), ja seurata kevään heräämistä kasvuun. 

MetsäAnna, lähiluontokohteiden ja lähimatkailun puolesta

Aiheeseen liittyviä juttuja