Sairaus pisti Masan Studion tauolle
Äänenkäsittelyn ammattilainen joutui todistamaan omakohtaisesti, että rintasyöpä voi yllättää miehenkin.
Työpöytiä on monenlaisia. Matti Leinon ammatissaan käyttämä ei kuulu niistä tavanomaisimpiin
Matti Leino yhdisti eli ammattikielellä miksasi Masan Studiollaan Ylelle lastenohjelma Pikku Kakkosen kuvaa ja ääntä toisiinsa kymmenen vuotta. Hän summaa käsittelemiensä jaksojen lukumääräksi vähintään viisi tuhatta.
− Kun tein sekä kymmenen minuutin että kahdenkymmenen minuutin jaksoja, riippuu siitä kumman mukaan hommaan käyttämäni kokonaisajan perusteella niiden määrää ryhtyy arvioimaan. Lukema voi olla vaikka kahdeksankin tuhatta.
Käytännössä homma eteni niin, että Matti Leino sai Tammelan Letkulla, suomalaismetsän siimeksessä sijaitsevan studionsa työpöydälle Pikku Kakkosen kuvaa ja ääntä erikseen eri paikoista lähetettynä. Mitä itse työpöytään tulee, tarjoaa se sekä kooltaan, että sisältämällään säädinnippeli-, merkkivalo-, monitori- jne- komeudellaan maallikon nähtäville ainutlaatuisuudessaan mieleenpainuvan näyn.
Sitten vain pöydän kätköistä ilmestyvää kuvaa ja ääntä miksaamaan tai synkkaamaan tai editoimaan tai tekemään kaikkea sitä yhtä aikaa ja ristiin toinen toistensa kanssa. Homma etenee muun muassa kuva kuvalta, jotka vaihtuvat 25 kerran sekuntivauhtia.
Tiukkaa sitoutumista
Ymmärtämättömyytensä asiaa kohtaan viimeistään sekavia muistiinpanojaan selatessaan myöntämään joutuvakin ymmärtää, että puhujan äänen ja kuvan tulee pelata katsojalle näytettynä samaan tahtiin.
Selväksi käy, että muutakin säädettävää riittää.
− Samaan repliikkiin saattaa sisältyä sekä kuiskausta että huutamista, mutta tv-lähetyksessä ne on tasapainotettava niin, että kaikki kuuluu ja kuulostaa sopivasti aidolta, Matti Leino valottaa työn kuvaansa.
Pikkukakkoskausi merkitsi Matti Leinolle työhön sitoutumista sillä mielellä, että sen paremmin aikataulut kuin työn laatukaan eivät salli lipsumista. Omia tehtäviään kuvan ja äänen rintamalla tuli hoidettavaksi samaan aikaan myös muun muussa MTV3:lta sekä Nelos-kanavalta.
− Onneksi silloin ei tarvinnut pitää kovin paljoa sairauslomia, hän toteaa.
Jyrkkä muutos
Sitten, neljä vuotta nykyhetkestä taaksepäin, kaikki muuttui kertaheitolla. Matti Leino sai kuulla sairastavansa rintasyöpää. Ottaa sen huonoksi tuuriksi tai ei mutta hänen miehiset kohtalotoverinsa mahtuvat Suomessa vuosittain 25:n ja 30:n tapauksen väliseen haarukkaan, kun tapauksia naisilla todetaan vastaavasti viitisen tuhatta.
− Rinnassani oli ollut muutaman kerran aikaisemminkin, muun muassa armeija-aikani, samanlaiselta vaikuttanut kyhmy kuin silloin neljä vuotta sitten. Ne olivat aina ennen hävinneet itsestään ja niin kuvittelin käyvän taas kerran.
Niin ei kuitenkaan käynyt.
− Olihan siinä erilaisten sattumisen vuoksi ylimääräistä työhärdelliäkin päällä ja pinnakin tahtoi palaa jaksamisen joutuessa koetuksella.
− Ei se diagnoosi nimenä niin hirveästi heilauttanut. Sairaus oli perhepiirissä jo entuudestaan tuttu murheineen, mutta kyllä tämä sitten aikaa myöten on hoitoineen osoittautunut hyytäväksi setiksi, Matti Leino luonnehtii.
Kaksi ensimmäistä syöpädiagnoosin jälkeistä vuottaan hän piti studiotöidensä osalta paussia.
− Sitten oli ruvettava tunnustelemaan pikku hiljaa myös johonkin tekemiseen tarttumista ihan senkin vuoksi, että pääkoppa kestäisi ja äijä pysyisi muutenkin kasassa.
Matti Leino suuntaa kokemustensa vahvistamat kiitoksensa terveydenhuoltojärjestelmällemme.
− Tässä on välittynyt itselleni kaiken aikaa kokonaisvaltainen turvallisuuden tunne siitä, että aina tiedetään, mitä pitää tehdä ja kaikki, mitä tehdään myös osataan tehdä.
Syöpähoidot jatkuvat vielä vuoden, jonka jälkeen Matti Leino tietää varmemmalta pohjalta, miten tulevaisuuteen voi katsoa.
− Saa nähdä missä määrin tässä on fuusioitunut tämän työpöydän kanssa. Entiseen tekemistahtiin ei kuitenkaan ole palaamiseen tarvetta eikä haluja eikä mitään järkeäkään. Ikääkin tulee siinä vaiheessa jo 61 vuotta täyteen.
Vuodesta 1993
Matti Leino perusti Masan Studion vuonna 1993. Musiikki eri muodoissaan muodosti tuolloin pääasiallisen pohjan toiminnalle. Sointiaan kävivät ikuistamassa Letkulla niin kiinteät bändikokoonpanot kuin levytyssessioihin varta vasten kootut soittajistot solisteineen.
Akustiikaltaan vaatimukset täyttävä studiotila on edelleen valmis palvelemaan musiikintekijöitä. Tekniikan kehitys on kuitenkin karsinut äänitystarpeet yhteisissä studiosessioissa murto-osaansa vaikkapa vuosituhannen vaihteessa vallinneesta tilanteesta.
Äänen miksaukset, äänitteiden tekniset restauroinnit ja editoinnit sekä keikkaperiaatteella toimivat mobiiliäänitykset muun muassa konserttitilanteissa kuuluvat esimerkkeinä äänentallennuspalveluihin, joille on edelleen oma kysyntänsä..
Teksti ja kuvat: Erkki Kuronen.
