Nelle rakastaa musiikkia

Nimi: Hannele ”Nelle” Karjalainen

Ikä: 61 v.

Kotipaikka: Rautalampi 

Perhesuhteet: Aviomies, neljä tytärtä, yhdeksän lapsenlasta

Mistä musiikkiharrastuksesi sai alkunsa?

Olen harrastanut sitä jollain tasolla aina. Kuulemma jo kaksivuotiaana lauloin pitkiä lauluja mm. Menen enkä meinaa ja Tapio Rautavaaraa, kun isä niitä meille paljon lauleli.

Isä oli innokas huutokaupoissa kävijä ja hommasi erilaisia soittimia. Haaveili kai itse opettelevansa, mutta häneltä se jäi. Minä innostuin kaikista ja opettelin niillä omin päin soittamaan. Oli haitari, kitara ja piano.

Lapsena lauloin Heinz Hoffmannin johtamassa Radion lapsikuorossa. Pianotunneillakin muutaman Aaronin koulun verran kävin. 13-vuotiaana sitten menin Paavo Tiusasen harmonikkakouluun.

Mitä kaikkea teet musiikin parissa ?

Aika paljon kaikenlaista. Viihdytän vanhuksia hoivakodeissa, jossa isäkin tällä hetkellä on. Laulatan ja leikitän lapsia. Kehitysvammaisille tykkään esiintyä. Soittelen toreilla katusoittajana, vedän yhteislauluja. Karaoken vetäminenkin onnistuu.

Mitä haluat sanoa tai kertoa yleisöllesi musiikkisi avulla?

Rakastan musiikkia joka solullani. Haluan, että se riemu kuuluu ja näkyy ja tarttuu ihmisiin.

Mitkä kolme laulua ovat lempikappaleitasi?

Huh kun vaikea kysymys, ehkä mennään tässäkin lapsuuteen ja Rautavaaraan: Kulkuri ja Joutsen, Päivänsäde ja Menninkäinen, niihin liittyy paljon lapsuuden muistoja ja yksi operettikappale on ylitse muiden, Mauno Kuusiston Volga. Pyysin isää monesti laulamaan sitä ja aina itkin, kun se on niin kaunis.

Mitä ja minkälaista musiikkia sinulta pyydetään ?

Toreilla ihan ylivoimaisia ovat Metsäkukat, Suvivalssi ja Pikkusyntinen. Toteutan mielelläni toiveita, hoivakodissa suosikkilaulu on Veikko Lavin Silakka-apajalla. 

Onko tulossa konsertteja tai tapahtumia,joista haluat kertoa?

Tulossa on Veteraanipäivänä 27.4. klo 14 konsertti mummuni ja sotaveteraani-pappani muistolle. Käyn läpi heidän elämänsä vaiheita. Setäni on tehnyt sukukirjan, mihin on kirjoittanut papan kertomaa rintamalta. Luen otteita siitä, vaikka pitkälti konsertti kuljetetaan upeiden, sen ajan suosikkisävelien siivittämänä. Ystäväni laulaja/hanuristi Juha Simola ja minä toteutamme sen yhdessä Peräjoen kyläyhdistyksen kanssa.

Paljon on tulossa erilaisia tapahtumia. On tansseja, yhteislauluja, toritapahtumia, Juha Wiskarin luotsaama LaLaa -yhteislaulutapahtuma/iloittelu, jossa toimin emäntänä kesäkuun alussa Esakalliolla jne.

Kauanko olet soittanut ja kiertänyt tapahtumissa?

Olen kyllä esiintynyt ihan koko ikäni jos jonkinlaisissa kokoonpanoissa ja monenlaisissa tapahtumissa, mutta tämmöisenään, mitä nykyään se on, käynnistyi vasta sen jälkeen kun luovuttiin lehmistä. Sairaus yritti ottaa minusta niskalenkin ja nujertaa. Vaan eipä onnistunut siinä! Siitä on nyt reilut 10 vuotta. Minulla alkoi kova, vuosien kuntoutus ja aloin viettää paljon aikaa Forssassa ja tältä seudulta löytyi kivoja pelimannikavereita, joiden kanssa kehityin ja soittelin.

Miten ja miksi olet valinnut asuinpaikaksesi Peräjoen mökin vai onko sen kakkosasuntosi?

Kyllä tässä nyt on käynyt niin, että Peräjoen kakkosasunto on pyörähtänyt ykkösasunnoksi! Olin lapsena mummun ja papan tyttö ja rakastan tätä pientä pappani rakentamaa rintamamiestaloa. Mummu ja pappa eivät koskaan korottaneet ääntä minulle, sain olla täällä ihan luonnonlapsi, juoksin naapureille virsiä laulamassa. Tämä on mun oma paratiisi. 

Reilu vuosi sitten isä joutui hoivakotiin ja olen nyt hänen edunvalvojansa. Tästä mökiltä on hyvä hoidella hänen asioitaan ja käydä katsomassa, kun on suhteellisen lähellä Karkkilassa.

IIahdutat ihmisiä hyvällä tuulellasi, mistä tuuli on kotoisin?

Jaa, kyllä minussa on tuulta hirmumyrskyyn asti, mutta perusluonteeltani olen reipas, asioista hyvinkin innostuva, elämälle utelias ja lapsenmielinen. Nämä piirteet ovat vielä voimistuneet iän myötä ja tuon rankan sairausjakson jälkeen opin ottamaan entistä rennommin elämän. Pidän ihmisistä ja varmaan siihen joku geenikin vaikuttaa. Molempien, isän ja äidin puolelta, virtaa pelimanniveri ja pelimannit ovat iloisia.

Minkälaiset asiat antavat sinulle energiaa ja intoa jatkaa soittamista ja esiintymistä eri paikoissa?

Intoa antaa se kun huomaan, että vielä kehityn, kun en todellakaan ole mikään soiton mestari. Energiaa ja intoa antaa, kun rakastan musiikkia ja yhdessä soittamista niin paljon, että meinaan sulaa. Ihanalle tuntuu myös palaute, mikä on minut yllättänyt. 

PS. Veteraanipäivän konsertti Peräjoen kylätalolla, Tampereentie 801, Forssa. Liput 10 euroa ja puffetti väliajalla. Toivoisin, että varaisitte liput soittamalla tai jättämällä viestin numeroon 041 7224949. T: Nelle