Jonna Tervomaa kirjoittaa kaiken muun lisäksi omaelämäkertaa
Jonna Tervomaa kirjoittaa, keikkailee ja kulkee metsässä. Perhe, ystävät ja läheiset ovat tärkeitä, musiikin lisäksi. Samoin kotiseutu: ”Se merkitsee niin paljon, että jatkuvasti mietin, mikä kotiseudulleni tekisi hyvää.” Olen suunnitellut pitkään erilaisten, helposti lähestyttävien konseptien toteuttamista täällä omalla kotiseudulla. Tammelan Saaren Kansanpuistossa, Pirtin ikiaikaisessa tunnelmassa aloittava musiikkiklubi ”Neljä vuoden aikaa” on yksi tällainen, omasta intohimostani kumpuava ajatus tuoda kotiseudulle kiinnostavia musiikkivieraita.
Mitä Sinulle kuuluu?
− Viimeistelen uutta albumia ja kirjoitan omaelämäkertaa. Vietän siis paljon aikaa oman pään sisällä, työhuoneella ja studiossa. Viime vuonna oli onneksi mahtavia Jonna Tervomaan Suljettu Sydän -keikkoja ja pääsi juhlimaan yleisön kanssa juhlavuosia. Oli mahtavaa nähdä, kuinka ihmiset olivat kaivanneet mun lauluja.
Minkälaisia keikkoja teet nykyisin ja missä ja millaisia ovat kevään keikat?
− Teen enimmäkseen keikkoja oman kokoonpanoni kanssa musiikkiklubeilla ja tapahtumissa, teatteri- ja konserttisaleissakin. Viime vuoden kohokohta oli Helsingin Juhlaviikoilla Huvilateltassa. Hyvät teltat on mun lempipaikkoja. On ikäänkuin ulkona, mutta suojassa.
Mulla on aina ollut myös pienempiä ja ketterämpiä kokoonpanoja, kuten tämä SähköDuo, jolla avataan nyt ”Neljä vuoden aikaa”-sarja Pirtissä. Olen aina tykännyt vaihtelusta ja riisutummat keikat antaa lauluille ja laulajalle paljon tilaa. Tarinat pääsevät esiin. Jussi Jaakonaho on poikkeuksellisen ilmaisuvoimainen kitaristi. Vaihteita ja sävyjä löytyy kahdestaankin.
Oletko tehnyt paljon uutta musiikkia viime aikoina? Tuletko esittämään sitä keikoillasi?
− Tein korona-aikana paljon musiikkia, joka on jäänyt pöytälaatiikkoon. Se oli sellaista hiljaista tunnelmointia. Aloin nopeasti kaivata energiaa ja liikettä. Sitten aloin työstämään uusia kappaleita ja uusi albumi julkaistaan viimein tänä vuonna. (Sony Music Finland). Seuraava single ”Strippaa mulle taas” ilmestyy nyt maaliskuussa.
Sanoitatko tai sävellätkö tai molempia nykyään muillekin muusikoille kuin itsellesi?
− En edelleenkään tee muille lauluja. Se on hiukan toisenlainen ammatti ja ammattitaito. Minusta on tärkeää varjella omaa kieltä ja omanlaista ilmaisua.
Sen verran olen kokeillut, että tiedän, kuinka muille kirjoittaessa alkaa helposti keskittyä liikaa esim kaupallisiin aspekteihin. Se taas alkaa ohjaamaan sitä omaa tekemistä suuntaan, joka on sillä hetkellä suosittua. Sillä tavallahan kaikki musiikki alkaisi lopulta kuulostamaan vähän samanlaiselta.
Miten laulu lähtee syntymään? Kumpi on ensin sanat vai sävellys?
− Laulu voi syntyä helposti tai sen tekemiseen voi mennä vuosia. Ja kaikkea siltä väliltä. Minulla on usein lauseita tai ajatuksia, joka on se laulun idea. Mutta sen jälkeen musiikki tulee ensin. Kieli on mun musiikissa renki.
Minkälaisessa mielentilassa syntyy parasta jälkeä?
− Tavallaan silloin kun muu maailma on poissa tieltä, mutta on itse virkeänä.
Aamut on hyviä. Silloin mieli on tyhjä. Joskus tein paljon töitä yöllä. Mutta parhaat ja tuotteliaimmat ajat on aamulla, sekä illalla.
Kuunteletko paljon musiikkia ja millaista?
− Tällä hetkellä kuuntelen itse vähemmän musiikkia koska teen omaa niin intensiivisesti. Instrumentaalimusiikki toimii tässä kohtaa parhaiten.
Olen työskennellyt radio Helsingissä ja kuunnellut silloin koko ajan musiikkia. Uutta ja vanhaa. Elämässäni on ollut aina niin paljon musiikkia, että välillä haluaa hiljaisuutta.
Mitkä muut asiat ovat elämässäsi olennaisia musiikin lisäksi?
− Musiikki on aina osa minua. Kaikki taide. Kirjallisuus, elokuvat ja ihan oudotkin taidemuodot inspiroivat ja tuovat mulle tasapainoa. Sen lisäksi arvostan ja vaalin perhe-elämää, ystäviä, luontoa ja myös urheilen paljon. Nuoruuden koripalloura FoKoPossa opetti liikunnan merkityksen.
Jos katselet taaksepäin, missä ovat elämän kohokohdat?
− Kohokohdat voi olla tosi pieniä asioita. Kuten vaikka syvän yhteyden saaminen johonkin ihmiseen. Mulla on tällaisia kohokohtia useita. Mutta tähän mennessä sanoisin, että muutto Helsinkiin on yksi kohokohta. Se vapautti minua.
Lisäksi terveen tyttären saaminen. Kohtaaminen kumppanin kanssa. Nyt asun Forssassa ja minulla on unelmia sekä selkeitä tavoitteita. Lisää kohokohtia.
Uran aikana kohokohdat ovat olleet todella nopeasti ohimeneviä, mutta vaikuttavia.
Vaikkapa seitsemän Emma-patsaan vastaanottaminen, koko alan arvostuksen edessä, on ollut toki kohottavaa.
Jos katselet elämää eteenpäin, missä ovat haaveet ja unelmat? Vai ovatko ne tavoitteita?
− Minulla on yksi suuri unelma, joka on myös tavoite.
Se liittyy tähän kotiseutuun. Minulla on idea, jonka haluan toteuttaa. Se on luonteva jatke elämänmittaiselle työlleni. Sen alkuunpanemisen rahoittaminen on nyt mietintämyssyssä.
Mitä me emme Sinusta tiedä?
Olen intohimoinen metsässä kulkija.
Olet ollut mukana myös teatterissa. MIkä olisi nyt elämäsi rooli, jos saisit vapasti valita?
− Hmm… Haluaisin esittää siskoa. Vastanäyttelijänä voisi olla Leea Klemola.
Mitä Sinulle merkitsee kotiseutu?
− Se merkitsee niin paljon, että jatkuvasti mietin, mikä kotiseudulleni tekisi hyvää. Neljä vuoden aikaa – klubi ainakin tekee.
Pirtin ”Neljä vuoden aikaa” – sarjan 1.osa ”Talvi” 09.03.2024 Lounais Hämeen pirtissä. Jonna Tervomaa ja Jussi Jaakonaho SähköDuo klo 18 alkaen.
