Suppilovahverot tasaavat heikkoa sienisyksyä
Vaikka sienisyksy oli pitkään sadoltaan heikko, näyttäisi siltä, että suppilovahveroita on kannattanut odottaa. Se ei petä tänäkään vuonna. Sosiaalinen media on täyttynyt upeista sienisaaliskuvista ja suppilovahveroita on kannettu metsästä kotiin sankokaupalla. Sateet tulivat siis viime tinkaan pelastamaan sientenpoimijoiden kauden. Suppilovahvero on erinomainen maultaan ja suosituin ruokasienemme keltavahveron eli kanttarellin rinnalla.
Pakkasen jälkeenkin sieneen
Suppilovahvero on siitä hauska sieni, että pienet pakkasetkaan eivät sitä haittaa. Kausi Etelä-Suomessa siis jatkuu, vaikka pakkanen jo yöaikaan paikalla kävisikin. Suppilovahvero voi jopa jatkaa kasvuaan pakkasen jälkeen, kunhan se on ensin sulanut. Satoaika sienellä onkin elokuun lopulta aina joulukuuhun ja pysyvän lumen ja kovien pakkasten tuloon asti.Lauhana talvena sieniä on kerätty jopa tammikuussa.
Pieni pakkanen ei tiettävästi makuun juuri vaikuta. Toistuvastiedestakaisin jäätyneet ja sulaneet sienet sen sijaan olisi syytä jättää poimimatta. Useimmista sienistä noin 9 prosenttia on vettä, eivätkä ne sen takia kestä kylmää, vaan niiden rakenne rikkoutuu jäätyessään.Suppilovahveron itiöemät ovat muuten pitkäikäisiä. Sään salliessa ne säilyvät viikkoja ryhdissään. Ne eivät myöskään ole kovin toukkaisia, koska niillä on kiinteä ja tiivis malto.Suppilovahveroiden epäillään myös sisältävän useimmille hyönteisille epämiellyttäviä aromiaineita.
Kuusikko kätkee sienipaikan
Paksusammaleisessa iäkkäämmässä kuusimetsässä saattaa sijaita suppilovahveroiden aarrepaikka. Ne viihtyvät kuusen läheisyydessä ja usein vieläpä suurina ryhminä. Samassa paikassa saattaa kasvaa satoja itiöemiä. Kun löydät hyvän suppilovahveropaikan, laita se visusti mieleesi. Suppilovahvero nimittäin on hyvinkin paikkauskollinen. Parhaimmillaan voit käydä suppisapajilla samoilla kasvupaikoilla jopa useiden vuosien ajan. Monesti nämä omat sienipaikat ovatkin suuria salaisuuksia, joita ei hevin hennota kertoa lähimmillekään ystäville, sukulaisista puhumattakaan.
Paikkatiedolla vahveromaille
Nykyajan mobiilisovellukset ja paikkatietojärjestelmät mahdollistavat myös uusien suppilovahveropaikkojen haarukoinnin. Riittää, että osaat etsiä järjestelmästä iäkkäämmät kuusikot ja kosteammat kasvupaikat. Puulajin, puuston iän ja kasvupaikan perusteella pääsee jäljille potentiaalisista kasvupaikoista. Tämän jälkeen odottaa enää seikkailu katsastamaan maastoon, löytyisikö sieniä. Ja jos ei löydy, pääsitpähän ainakin luontoon ja raikkaaseen metsäilmaan, joka sekin palkitsee hyvinvointivaikutuksillaan.
Sienineuvojan vinkeillä ruuanlaittoon
Suppilovahvero on monikäyttöinen sieni. Sen voi valmistaa ja säilöä lukuisin tavoin. Loimaalaisen sienineuvoja Karoliina Kirvelän mukaan kuivaus ja pakastus ovat helpoimpia tapoja. Varsinkin jos omistaa kuivurin, kuivata voi paljonkin sieniä. Kirvelä sanoo, että kuivatuista suppilovahveroista kertyy hyvää kotivaraa, sillä kuivattu sieni säilyy käyttökelpoisena useita vuosia. Pakastettaessa on hyvä kuumentaa sienistä nesteet pois. Sienet menevät tällöin pienempään tilaan. Kannattaa jättää myös isompikokoista sienenpalaa, jos haluaa vaikkapa piirakkaan hyvää suutuntumaa.
Maistuva sienimuhennos
Perussienimuhennos on sienineuvoja Kirvelän suosikkisuppilovahveroresepti. Se on helppo ja nopea tehdä, kertoo Kirvelä innoissaan. Laita sienet pannulle, pilko mukaan sipulia, paista voissa ja lisää kermaa. Voit maustaa vielä ripauksella suolaa ja pippuria. Sienen mehevyys ja maku tulevat todella hyvin esiin eikä muhennosta kannata maustaa liikaa, ettei suppilovahveron oma herkullinen maku peity, neuvoo Kirvelä muhennoksen valmistusta.
Sienisalaatti maistuu kaikille
Erikoisempaa sieniniksiä kysyttäessä saa Kirvelältä vinkin makunystyröitä hivelevän sienisalaatin lähteille. Kannattaa suolata samassa astiassa sulassa sovussa ihan kaikkia sieniä sekaisin. Minulla on 16-17 eri lajin sieniä, niin haperoita, tatteja, vahakkaita, vahveroita ym., samassa 5 kilon ämpärissä suolaantumassa, paljastaa Kirvelä. Niistä saa tehtyä sienisalaatin, jossa on paljon eri makuvivahteita. Sienisalaattiin sen kun lisäät smetanaa, creme fraischea, vähän tilliä ja raakaa sipulia, saat hyvän salaatin. Smetanan sopivan käytön oppii Kirvelän mukaan kokeilemalla. Sienisalaattia syövät jopa lapsenlapseni, jotka eivät muuten sieniä syö. Se paitsi maistuu hyvältä, niin myös on myös suutuntumaltaan miellyttävä, sopivan kiinteä, Kirvelä toteaa sienisalaatin toimivuudesta lähes kaikille.
Extravinkki: halkaise isot, vanhemmat sienet puhdistettaessa. Ne saattavat kätkeä sisäänsä toukkia ja etanoita.
Teksti: MetsäAnna
Kuva: Karoliina Kirvelä
