Kuunnelma kuuluu suolle

Tunnetko loimaalaisen Pirkko Jaakolan radiokuunnelman Eksyssuon lapset? Tarina kertoo kahden lapsen eksymisestä suolle marjamatkallaan ja sivuaa muun muassa kadonneita lapsia etsivän äidin tuskaa. Kuunnelmasta tekee erityisen sen, että se esitetään vuosittain tarinan alkuperäympäristössä suon laidalla.

Kuunnelma kuuluu suolle | Luonto | Kotiseutulainen

Taustalla tositapahtuma

Kuunnelman tarina on fiktiivinen, mutta se perustuu tositapahtumiin. Eksyssuolle katosivat vuonna 1897 tyttö ja poika. Tarinassa sen sijaan suolle tekevät viimeisen matkansa Kustaa ja Oskari. Tarina alkaa kahden suolle hirsiä vetävän miehen dialogista.”Kolkko suo. Mä en ikinä tänne talooni rakentais”, sanoo vanha mies. Vanha mies luulee kuulevansa suolta yhä hädissään äitiä huutavien lasten ääntä. Tästä tarina takautuu tapahtuman osallisten kertomaksi. 

Palkittu teos

Pirkko Jaakola kuuli kyläläisten tarinan lapsista veljensä Alpo Jaakolan suomökkiä rakentaneelta mieheltä. Hän käsikirjoitti kertomuksen ”äidin pienistä piimäparroista”. Tarina taltioitiin ja Eksyssuon lapset ensiesitettiin Yleisradiossa jo vuonna 1980. Kuunnelma kosketti aikanaan jopa kansainvälistä yleisöä. Se voitti Tsekkoslovakian kuunnelmafestivaaleilla Pro Bohemia-ykköspalkinnon. 

Suokulttuuria

Eksyssuon lapset on ainoa Yleisradion luvalla julkisesti tapahtumana esitettävä kuunnelma. Eksyssuon laidalla Alpo Jaakolan suomökin pihapiirissä traagista tarinaa on kuunneltu vuodesta 2006 alkaen. Erikoinen kuunnelmakokemus on tehnyt vaikutuksen satoihin ihmisiin, myös Yleisradion edustajiin. Suolle kuunnelman keksi tuoda Loimaalla toimiva Kuunnelmayhdistys. Tarinan ajoittuessa syksyyn, myös kuunnelma kuullaan joka syksyisten Jaakola-päivien yhteydessä syyskuussa. Korona-aikana vuosina 2020 ja 2021 (sekä kahtena vuonna ennen suolle tuomista) kuunnelma poikkeuksellisesti kuunneltiin Alpo Jaakolan patsaspuistossa. Suolle järjestetään aina kuljetus, joka covidin jyllätessä katsottiin riskiksi.

Tapahtuma yhdistyy ympäristöön

Suo antaa tarinalle sen todelliset raamit. Suomökille päästäkseen on ensin kuljettava vajaan puolen tunnin matka metsän läpi. Suonlaidassa vastassa ovat upottavat rahkasammalmättäät. Saappaat ovat tarpeen. Suoluonnon äänimaailma sekoittuu kuunnelman ääniin. Suosaarekkeen jäkäläkalliolla istuessaan hämmentää, että lapset ovat eksyneet aivan lähelle. ”Me nukuttii rinnakkain suolla yhrellä mättäällä käsi käresä”, kertoo Kustaa loppuhetkistä. ”Mää näin suon poikki tulevan kirkkaan hahmon, se oli jo ihan lähellä, se hymyili”, kuvailee Kustaa poikia peittelemään tulevaa enkeliä. Liikutukselta on vaikea välttyä. 

Lisää taidetta suolle

Kuunnelmayhdistyksen lisäksi tapahtuman järjestäjätahoina toimivat Jaakolaseura ja Loimaan kaupungin kulttuuripalvelut. Suolla järjestettävän kuunnelman voi sanoa olleensa aikaansa edellä, sillä Suomessa suolla pidettävien kulttuuri- ja taide-elämysten määrä on lisääntynyt viime aikoina. Myös suon yhteyttä kulttuuriperintöön ja ihmisten suosuhdetta on alettu tutkia. Suo on ollut aiemmin ihmisille juuri tarinan varoittama paikka; pelottava, upottava, eksyttävä suo. Ehkä jatkossa suo tarjoaakin uusia turvallisia ja kokemuksellisia elämyksiä paitsi retkeilijöille ja marjastajille, myös kulttuurin ystäville.

MetsäAnna

Eksyssuon lapset kuunnelma löytyy Yle Areenasta

Aiheeseen liittyviä juttuja