Liesjärven helmi retkeilijöiden suosiossa
Liesjärven kansallispuistossa retkeilijä voi samoilla vanhaa metsänvartijan vartiointireittiä seurailevaa polkuverkostoa pitkin ja tutustua hämäläisen luonnon erityispiirteisiin kauniissa järvi- ja metsämaisemassa.Puiston monimuotoinen luonto ja vaihteleva maasto merkattuine reitteineen tarjoavathyvät mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen ja luonnontarkkailuun. Viime vuonna Liesjärven kansallispuistossa kävi ennätysmäärä retkeilijöitä. Vilkasta retkeilysesonkia odotetaan myös tälle vuodelle.
65 vuotta sitten, vuonna 1956, Tammelaan perustettiin Liesjärven kansallispuisto suojelemaan sokkeloista järvimaisemaa, vanhoja ikikuusikoita, kauniita rantoja sekä arvokkaita suo- ja metsäalueita. Jo puiston perustamisvaiheessa Korteniemen metsänvartijatila liitettiin osaksi puistoa, koska alkuperäisen luonnon lisäksi haluttiin suojella myös ihmisen luomia katoavia luontotyyppejä ja kulttuurimaisemaa.
Liesjärven kansallispuisto oli perustamisvaiheessaan 150 hehtaarin kokoisena Suomen pienin kansallispuisto. Vuosien varrella puisto on laajentunut valtion maille, ja tällä hetkellä rikasta luontoa ja mainioita retkeilymaastoja on suojeltu noin 2200 hehtaaria.
Korteniemen metsänvartijatilan arvokkaan kulttuuriympäristön lisäksi Liesjärvellä on paljon vanhoja metsiä, kuten jo toistasataa vuotta suojeltu Ahonnokan aarniometsä. Vaikkei kansallispuistolle nimensä antanut Liesjärvi kuulukaan puistoon, sen rehevät rantametsät ja kauniit saaret lisäävät luontoarvoja huomattavasti. Kansallispuiston tunnetuin luonnonnähtävyys on matala, hiekkarantainen Kyynäränharju, joka erottaa kaksi järveä toisistaan – Kyynärän ja Liesjärven.
Monipuolisia palveluja
Retkeilijä pääsee Liesjärvellä nauttimaan puiston palveluista. Korteniemen perinnetilalla voi tutustua 1910-luvun metsänvartijatilan elämänmenoon. Tilan pihapiiriin voi tutustua vapaasti, oppaat ovat paikalla aukioloaikoina (toukokuussa ti-pe klo 9-15). Kansallispuiston noin 30 kilometriä pitkä polkuverkosto monipuolistui viime syksynä valmistuneella esteettömällä, noin 4 kilometriä pitkällä, Peukaloisen polulla. Puiston tulentekopaikat, Peukaloisen laavu sekä Kaksvetisen kota ovat kaikkien vapaasti käytettävissä. Varattavissa on kaksi tunnelmallista vuokratupaa, Peukaloinen ja Hyypiö, sekä Korteniemen ryhmäopastukset ja satavuotias savusauna. Uusi esteetön Tittilammin keittokatos tulee varattavaksi toukokuun aikana.
Liesjärven kansallispuiston palveluja on tarkoitus kehittää myös jatkossa. Sitä varten puistossa toteutetaan vuoden 2021 aikana kävijätutkimus. Kävijätutkimuksella kerätään laajasti tietoa muun muassa kävijöiden retkikohteista, viipymästä, vierailumotiiveista sekä tyytyväisyydestä vierailuun. Tutkimuksen avulla Metsähallitus saa arvokasta tietoa siitä millaisia palveluja retkeilijät toivovat kansallispuistolta ja mitä mieltä he ovat nykyisistä palveluista. Vastaavanlainen kävijätutkimus toteutetaan tänä vuonna myös Torronsuon kansallispuistossa. Tutkimukset valmistuvat loppuvuoden aikana.
Retkietiketti
- Kunnioita luontoa
- Suosi merkittyjä reittejä
- Leiriydy vain sallituille paikoille
- Tee tulet vain sallituille paikoille
- Älä roskaa
Puiston järjestyssääntöjä sekä luontoa ja kanssaretkeilijöitä kunnioittavaa retkietikettiä noudattamalla turvaamme alueen luontoarvojen säilymisen.
Koronaviruksen takia on luonnossa liikkuessakin syytä pitää turvavälit ja noudattaa erityistä käsihygieniaa mm. tuvilla, tulentekopaikoilla ja huussikäyntien jälkeen.
Vastuullista ja turvallista retkeilyä
Liesjärven kansallispuistoon tehtiin viime vuonna 74 200 käyntiä. Retkeilyn ja luonnossa liikkumisen suosion myötä on myös neuvonnan merkitys korostunut. Metsähallituksen ja ympäristöministeriön viime vuonna lanseeraama retkietiketti tiivistää perusasiat luonnossa liikkumisesta ja vastuullisesta retkeilystä näppäräksi, jokaiselle luonnossa liikkujalle tarkoitetuksi paketiksi.
