Kotiseutulaisen vieraana johtava rehtori Pekka Saros

Koulutus

− Kasvatustieteen maisteri (KM), luokanopettaja

Ikä

− 60 v.
Perhe 

− Vaimo Leila ja kaksi jo omillaan asuvaa poikaa: Eemeli ja Juuse

Mistä tulit Forssaan ja oletko jo muuttanut paikkakunnalle?

− Tulen Hämeenlinnasta, jossa perheen koti myös pysyy. Forssasta olen nyt vuokrannut itselleni kakkosasunnon välttääkseni ihan jokapäiväistä työmatka-ajelua.

Missä olet käynyt omat koulusi?

− Forssassa, alakoulu Talsoilassa ja ylioppilaaksi Lyseolta (Linikkalan lukio). Opettajaksi opiskelin Tampereen yliopistossa Hämeenlinnan opettajakoulutuslaitoksessa. Lukioaikana opiskelin vuoden USA:ssa vaihto-oppilaana.

Olitko Sinä hyvä oppilas koulussa?

− Joissakin oppiaineissa kyllä, toisissa en niin hyvä. Yhdeksännen luokan keskiarvo taisi olla 8,4. Liikunta, kotitalous, historia ja matematiikka taisivat olla itselle erityisen mieluisia.

Saitko koskaan muikkaria?

− Sain kyllä osani niistä ja jälki-istunnossakin tuli oltua alakoulussa useamman kerran. Kantapään kautta oppien eläväinen poika sitten oppi jättämään turhan touhuamisen pois.

Miten päätit ryhtyä opettajaksi ja rehtoriksi?

− Kiinnostuin lasten ja nuorten ohjaamisesta lukioikäisenä ryhdyttyäni ohjaamaan ja valmentamaan koripallojunioreita. Armeijan jälkeen pääsin sijaisopettajan tehtävään Jokioisille ja tämä aika vahvisti opetustyön itselleni omaksi alaksi. Rehtorin työssä kiinnosti tehtävän monipuolisuus, opettamisen lisäksi tuli mukaan kokonaisuuden suunnittelua ja hallintaa.  

Onko Sinulla nykyisessä koulussasi opetusta ja mitä aineita olet opettanut vai olitko luokanopettaja aiemmin?

− Olen toiminut luokanopettajana työurani ensimmäiset 15 vuotta. Rehtorina työskennellessäni olen opettanut pääasiassa liikuntaa, teknistä käsityötä ja englannin kieltä. Akvarellin koulu on niin iso koulu, että rehtorilla ei ole vakituista opetusryhmää. Tulen kyllä toimimaan sijaisopettajana tilanteen niin vaatiessa.

Mikä työssäsi on parasta?

− Parasta työssä on olla mukana lasten ja nuorten kasvua tukemassa ja nähdä oppilaiden ja henkilökunnan onnistumisia. Rehtorin työssä on paljon vastuuta asioiden sujumisesta, mutta myös mahdollisuutta vaikuttaa asioihin.

Mikä haastavinta?

− Haastavinta on pystyä tukemaan ja auttamaan eniten tukea tarvitsevia tilanteessa, jossa koulun keinot eivät yksinään riitä.

Oletko aiemmin johtanut ihan uutta koulua? 

− Akvarellin koulu on minulle nyt kuudes koulu, johon olen työurani aikana tullut. Jokainen aloitus on ollut omalla tavallaan uusi tilanne. Rehtoriksi uuteen kouluun siirtyminen on haasteellista, koska koululla on aina minua edeltävä historiansa. Uutena johtajana haluan oppia ensin tuntemaan talon ja sen henkilökunnan vahvuudet ja hyvät käytänteet. Akvarellin kohdalla tämä tarkoittaa sekä Tölön että Kuhalan koulujen hyviksi todettujen käytänteiden muokkaamista yhteisiksi Akvarellin toimintatavoiksi. Olemme uuden edessä, kaikki yhdessä. Tämä on hyvä muistaa ja olla yhteisen kulttuurin rakentamisessa kärsivällisiä.

Miten oppilaat ovat ottaneet uuden talon haltuunsa? Entä henkilökunta?

− Mielestäni erittäin hyvin molemmat. Hienosäätöä, jossain kohdassa ehkä vähän karkeampaakin säätöä, on ollut ja tulee olemaan. Asioita muutetaan kokemuksen pohjalta varmasti vielä useampaankin otteeseen. Tärkeää on saada arki toimimaan niin, että opetushenkilökunta saa keskittyä oppimistilanteiden ohjaamiseen ja oppilaat voivat keskittyä opiskeluun.

Mikä on Sinun mielestäsi paras paikka uudessa koulussa?

− Näin lyhyessä ajassa ei kaikkia paikkoja ole vielä päässyt edes kokemaan, mutta liikuntasali ja pian lopullisen muodon saava ulkopiha ovat kyllä mahtavia.

Oletko Sinä oppilaiden mielestä tiukka? 

− Tuo asia pitää kysyä oppilailta. Oma näkemykseni on, että rajat ja yhteiset säännöt pitää olla. Rehtorin homma on kuin erotuomarin rooli pallopelissä. Peliä itsessään ohjaavat säännöt, erotuomarin (rehtorin) tehtävä on valvoa peliä (koulun toimintaa) ja puuttua peliin tarvittaessa, niin että pelaajat voivat pelata osoittaen taitonsa.

Katsotaanko rehtoria yhä hiukka pelonsekaisesti ylöspäin?

− Toivottavasti ei. Toivon, että rehtorina omalla toiminnallani luon itselleni ja kaikille muillekin koulussa työrauhan. Kunnioitus toista kohtaan on peruslähtökohta.

Minkälainen johtaja olet henkilökunnalle?

− Akvarellissa työskentelee useiden eri ammattiryhmien edustajia. Jokaisella on oma tehtävänsä. Homma sujuu, kun kukin tiedostaa oman tehtävänsä vaatimukset ja ottaa niistä vastuun. Rajapinnoissa tarvitaan jokaiselta joustamista. Autan, niin tulen autetuksi. Olen henkilöstön ammattitaitoon luottava, osallisuuden mahdollistava, kuunteleva ja tarvittaessa ohjaava tuki. Samalla tiedostaen oman työni vastuun. Tehtäviä voidaan jakaa, mutta vastuu säilyy. Kuin valmentaja joukkueessa.

Mitkä asiat ovat nyt koulumaailmassa sellaisia, joihin haluaisit erityisesti tarttua? Joita haluaisit muuttaa tai vaikka hiukka ravistella?

− Koululla on edelleen merkittävä yhteiskunnallisten arvojen välittäjän ja mahdollisuuksien tasoittajan rooli. Toivon, että koulu olisi paikka, jossa nuorelle tulee kokemus rutiineista ja jossa hän saa rauhassa olla oma itsensä. Paikka, jossa oppilas kokee tulevansa kohdatuksi ja kuulluksi.  Toivon, että koululla  löytyy taitoa ja rohkeutta havainnoida oppilaan tarpeet ja reagoida vastaavasti.

Onko Sinun mielestäsi teidän koulussa hyvin tukea heille, jotka oppimisessa tukea tarvitsevat? 

− Kyllä on. Kaupunki on Akvarellin koulun toimintaa suunnitellessaan kyllä varannut kiitettävästi resurssia oppimisen tukemisen mahdollistamiseksi.

Miten teillä karsitaan pois kiusaaminen tai syrjiminen?

− Kiusaamiseen ja syrjintään on ehdoton nollatoleranssi. Epäasialliseen käytökseen puututaan välittömästi. Koko kouluyhteisön tulee olla aktiivinen. Tärkeää on luonnollisesti asioista keskusteleminen lasten ja nuorten kanssa. Koulu pystyy parhaiten estämään kiusausta ja syrjintää luomalla olosuhteet osallistumiselle ja yhteiselle tekemiselle. Aikuisilla on vastuu aitojen kohtaamisten ja myönteisen ilmapiirin luomisessa.  

Kuinka pitkiä ovat työpäiväsi?

− Nyt alkuun luonnollisesti päivät ovat venyneet hieman normaalia pidemmiksi, mutta pyrin pysymään normaalisti siinä 40 tunnin työviikossa. Rehtorin työpäivät kuitenkin vaihtelevat lukuvuoden aikana suurestikin. Alkusyksy, loppukevät ja kesäkuu ovat niitä kiireellisimpiä aikoja.

Miten palaudut – mitä vastapainoksi työlle? Mitä harrastat?

− Liikunta, lukeminen ja matkustelu ovat rentoutuskeinoja. Koripallon erotuomaritoiminta on ollut isoin ja aikaa vievin harrastukseni jo pitkään. Maantiepyöräily on valikoitunut kesällä harrastamistani lajeista ykkösjutuksi.

Viimeksi lukemasi kirja?

− John Grishamin kirjoittama, USA:n yliopistokoripallon maailmaan sijoittuva tarina, ”Sooley”.

Katsomasi elokuva/sarja?

− Koskinen-sarja. Kotimainen poliisisarja, joka perustuu yhden suosikkikirjailijani teoksiin.

Mitä pidät Forssasta/ Forssan seudusta?

− Pidän Forssasta. Forssa on minulle tärkeä paikka. Tällä olen asunut suurimman osaa elämästäni, vaikka nyt olenkin viimeiset vuodet asunut Naantalissa ja Hämeenlinnassa.  

Jäikö jotain tärkeää kysymättä?

− No, eiköhän tässä näitä kysymyksiä ollut näin yhteen kertaan nyt riittävästi.