Kerros-pukeutuminen on talviretkeilyn perusta

Talvella retkeileminen on mukavaa luonnossa liikkumista siinä missä kesäaikaankin. Talvella ei metsässä kiusaa hyttyset ja paahtavalta auringoltakaan ei tarvitse erikseen suojautua. Monet kokevat retkeilyn jopa miellyttävämpänä kuin kesällä. Pukeutumista ja varautumista pimeän tuloon pitää kuitenkin miettiä talvella enemmän. Kysyimme talviretkeilyyn neuvoja retkeilyliikkeestä. Suomen Ase ja retkeilyssä Loimaalla palvelee iloinen Mari Huitti, joka retkeilee ympäri vuoden.

Kerros-pukeutuminen on talviretkeilyn perusta | Luonto | Kotiseutulainen

Kolmen kerroksen taktiikka

Tärkeintä talvella liikuttaessa ja retkeiltäessä on sopiva pukeutuminen. Kylmä on ikävä matkakumppani, joten sitä pitää välttää. Vaikeutensa sopivan kokonaisuuden valintaan tuo liikkuminen, joka lämmittää kehoa. Ratkaisu tähän on kerrospukeutuminen, jossa vaatetusta voi lisätä tai vähentää tarpeen mukaan. 

− Alimpaan kerrokseen laitetaan ihonmyötäinen aluskerrasto, joka siirtää kehon lämpöä ja hikoilun myötä siirtyvää kosteutta seuraavaan kerrokseen, neuvoo retkeilymyyjä Huitti. 

− Toimivia materiaaleja alle ovat tekninen keinokuitu tai ohut merinovilla, hän jatkaa. Pahin virhe on pukea puuvillainen t-paita alimmaiseksi. Se kastuu hikoilusta eikä kuivu, saati siirrä kosteutta seuraavaan kerrokseen. 

Välikerroksessa on hyvä olla ilmavaa, lämmintä vaatetta. Mitä paremmin kudos sitoo ilmaa, sitä lämpimämpi se on. Välikerrosvaatteet ovat usein fleeceä, villaa ja merinovillaa. 

− Kaikille villa ei allergian vuoksi sovi, jolloin keinomateriaalit ovat hyvä vaihtoehto, kertoo Huitti. Päällimmäinen kerros on kuorikerros, joka suojaa tuulelta ja kosteudelta. Parhaimmat tekniset materiaalit eivät päästä lainkaan vettä tai tuulta läpi. Olennaista on valita sopivan kokoinen kuorikerrosvaate käyttötarkoituksen mukaan. Liian pienen vaatteen alle ei mahdu riittävästi ilmavaa vaatetta, kun taas liian iso vaate voi päästää kylmän tuulen sisään ja lämmön karkaamaan. Myös tilava huppu on monesti tarpeen niskan ja pään lisäsuojaksi.

Kengissä on hyvä olla tilaa lämpimille, mielellään osin villaa oleville sukille. Liian pienissä kengissä ei ole lämmintä ilmatilaa. Rukkasten alla voi käyttää merinovillaisia alussormikkaita palelua ehkäisemään. 

Tauoille lisälämpöä

Oikean vaatetuksen oppii kokeilemalla. Aktiiviretkeilijä Mari Huitin retkiasu koostuu merinokerrastosta ja villapaidoista. Tuulisella säällä hän lisää päälle kuoritakin. Lisäämällä ja vähentämällä vaatetusta voi etsiä itselleen miellyttävän kokonaisuuden sään ja aktiviteetin mukaan. 

− Usein aamulla on kylmempää kuin iltapäivällä auringon ollessa taivaalla, havannoi Huitti. 

Tauolle on hyvä varata lisävaatetta lämpimänä pysymiseen. Tähän sopii vaikka päälle lisättävä kevytuntuvatakki tai kuoritakin alle lisättävä fleece. 

− Ne on laitettava heti päälle tauolle ryhdyttäessä, muistuttaa Huitti. 

Villapaitojen ystävänä Huitti pukee tauolle pidemmän itse kutomansa villapaidan, joka polviin asti ulottuessa suojaa hyvin myös reidet ja takamuksen.

Muista ladata akut

Talviretkeiltäessä on aina muistettava ottaa mukaan myös otsalamppu. Se on apu talvella nopeasti yllättävään pimeyteen. Mari Huitti muistuttaa lataamaan valaisimien akut ajoissa ja ottamaan varavirtalähteitä mukaan. Kylmyydessä akut tyhjenevät nopeasti. Huitti neuvookin säilyttämään akut ja puhelimet lähellä kehoa, esimerkiksi rintataskussa, missä ne pysyvät lämpiminä. 

− Siellä voi säilyttää myös suklaapatukat, sillä jäätynyt suklaa on kovaa syötävää, naurahtaa Huitti. Hän kertoo talvella retkeilyn kuluttavan enemmän kuin kesällä, joten patukasta saa helposti lisäenergiaa. 

− Ehdoton varuste erityisesti talvella on myös eristävä istuinalusta, joka on hyödyllinen taukopaikalla aikaa vietettäessä, lisää Huitti.

Retkikeittimen kanssa kokkailtaessa pitää muistaa talvikaasu. Termospulloon on hyvä laittaa paitsi kuumaa juotavaa, myös vesi, jota muuten tarvitsee.

Aloita lyhyillä reiteillä lähikohteissa

− Lähiseuduilla hyviä kohteita talviretkeilyn aloittamiseen ovat Liesjärven, Torronsuon ja Kurjenrahkan kansallispuistot, ehdottaa Mari Huitti. 

Siellä on merkityt reitit ja tulipaikat valmiina. Huitti on huomannut retkeilyn talviaikaan lisääntyneen ja aloittelijoiden helpotukseksi kertoo suosituilla reiteillä polkujen olevan valmiiksi tallattuja myös talvella. Aloittaa voi muutaman kilometrin reiteiltä ja kokemuksen myötä pidentää retkiä.

Huitti itse on juuri hankkinut teltan ja aikoo kokeilla talvitelttailua jahka aika antaa myöden. Hänestä on kehkeytynyt retkeilyharrastuksen myötä intohimoinen retkiruuanlaittaja. 

− Luonnossa valmistuu niin peuran sisäfileepihviä kuin kalakeittoa. Retkiruuanlaitossa onnistumisen salaisuus on esivalmisteluissa, paljastaa Huitti. 

Muun muassa keittoa varten voi kotona raastaa porkkanat ja purjot, mikä nopeuttaa kypsennystä. Metsässä voi keittoon lisätä fondin, kerman, tillin ja kalan. Kas, keitto valmistuu trangialla 15 minuutissa. 

Miltä kuulostaa? Kokeilkaapa retkeilyä talvellakin. Se voi viedä mennessään.

Teksti ja kuvat: MetsäAnna

Vaate- ja ruokakuvat: Mari Huitti

 Loimaan Ase ja retkeilyn sekä Mari Huitin instagramtilit: @asejaretkeily @marihuitti

Aiheeseen liittyviä juttuja