Meistä tulee rauhallisia ja ihania ihmisiä, kun välillä viiletämme ja tuuletamme päätä
Lapsellani oli kaverisynttärit taannoin ja laitoimme kutsuun, että mukaan ulkovaatteet. Yhden lapsen äiti soitti ja kysyi, että emme kai oikeasti ole ulkona? Kun on tihkusadettakin. Olin niin hämmentynyt kysymyksestä, etten oikein osannut vastata mitään järkevää, mutisin vain jotain, että noo ei varmaan.
Kun lapsia sitten alkoi valua paikalle, huomasin, että lähes kaikilla oli jalassa lenkkarit, ei ulkohousuja , ei hattuja, ei hanskoja ja takit auki.
Katselin ilmaa, satoi ja tuuli ja oli jo hämärää, niin kuin tähän vuoden aikaan kuuluukin. No, veimme nämä kakkosluokkalaiset sitten isolla autollamme mökille ja yritimme kökkiä koko illan pienen pienessä mökissämme. Mökille oli matkaa alle 200 metriä ja tarkoitus oli viettää aikaa mökin pihapiirissä leikkien ja pelaillen sekä paistellen muurinpohjalettuja. Mutta eipä se oikein onnistunut pikkuisten tyttöjen vajavaisilla varustuksilla.
Miksi sateella ei voi ulkoilla? Tai tuulella? Miksi edes lapset eivät voi kävellä lyhyttä matkaa ulkosalla? Miksi lapset eivät mene innosta hihkuen ulos aina, kun sitä ehdotetaan? Ketä harmittaa, kun litimärkä lapsi tulee ulkoa? No ei ainakaan lasta, sillä hän on juuri löytänyt sikahienon ja syvän lätäkön, ilmaisen ja hauskan viihdyttäjän ja liikuttajan.
Miksi lapsi ei pyöräile? Koska ensin pitää hakea pyörä sieltä ja kypärä täältä ja jos et muista leikin päätteeksi palauttaa paikalleen, saat huutia. Miksi omatkaan lapseni eivät viihdy aina pitkään ulkona? Koska minä huudan perään : älkää sitten kiipeilkö kivillä, ettei satu mitään, älkää menkö pellolle, se on mutainen. ..
Onhan näitä vaikka mitä vanhempien suusta kuultua; älä vie hiekkaa leikkimökkiin, älkää sitten levittäkö leluja pitkin pihaa, jos ette nyt menis trampalle, kun on märkää jne.
En keksi syytä miksi lapsi tai minkä ikäinen ihminen tahansa, ei voisi ulkoilla säästä huolimatta!? Syyhän ei ole säässä, vaan varusteettomuudesta, laiskuudesssa, viitsimisessä, jaksamattomuudessa. Ymmärränhän minä, että ei jakseta selittää lapselle tuhannetta kertaa miksi lokakuussa laitetaan ulkohousut. Lapsen varusteisiin vielä panostetaan, mutta ei omiin. Ei käytetä itse ulkohousuja, mieluummin värjötellään pienissä kengissä ja takin rievussa auton ja kotioven välillä. Ei välttämättä edes omisteta kunnon vettä kestäviä ulkovaatteita, joilla pysyy kuivana ja lämpimänä. Itse aina selittelen itselleni, etten nyt voi mennä ulos, kun pitää tässä kauheasti siivoilla tai muuta selityksen jyvää kylvän.
Ensimmäisten lasten ollessa pieniä olin perhepäivähoitaja ja asuimme keskustassa ja kävimme ulkona yhdessä lasten kanssa ainakin kaksi kertaa päivässä useamman tunnin ajan. Nyt olen päässyt oman ajan makuun, ja kun lapsilaumani ulkoilee en meinaa saada itseäni millään ulos . Onpa tosi hölmöä, sillä jokainen kerta kun käyn ulkona, yksin, yhdessä, miten vain, on oloni mahtava jälkikäteen. Ja mikä parasta, jos olen vielä keskittynyt ulkona olemaan oikeasti läsnä omille lapsilleni, on minulla hetken päästä tyytyväisenä keskenään sisäleikeissä viihtyvä ja onnellinen lapsikatras. Saan samalla runsaasti hyötyliikuntaa ja ei tarvitse edes erikseen miettiä kuka hoitaisi lapsia, jotta pääsen liikkumaan? Koska voin aivan hyvin liikkua yhdessä lasteni kanssa. Lorvikatari on vain iskenyt soluihini.
Mennään siis suurin joukoin ulos, yksin, yhdessä, perheenä, lastemme kanssa, lapset kavereiden kanssa. Kuiskataan ravintolassa tylsistyneelle pikkuvintiölle, että käydäänkö juoksemassa korttelin ympäri, jotta jaksat istua syömisen ajan? Mieti sitä lapsen ilmettä kun äiti tai vaikka mummi kirmaa ravintolan ovesta innoissaan ulos juoksemaan! Jättäkäämme varusteet helposti löydettäviksi ja kieltojen sijaan kannustakaamme ulos meneviä etsimään jotain mahtavaa tekemistä, vaikka puunlatvasta. Sateella lippis pipon päälle tai hupun alle, niin ei kasvot kastu. Pimeällä kaikille heijastinliivit ja omat taskulamput.
Tiedämmehän ettei ulkoilu meitä sairastuta ja vähän nuhaisenkin lapsen voi istuttaa vaikka rattaisiin ja viedä ulos. Raittiilla ilmalla ja pienelläkin liikkumisella on isot hyödyt ja siihen tarvitaan vain säänmukainen varustus ja kaikilla on mukavaa. Älä siis tapa kenenkään intoa ulkoilla ja liikkua!
Suurperheen äiti
Anniina Pöyri
Instassa @unelmienkasvaessa
