Kaksoiskansalaisuus
Ihminen voi olla yhtä aikaa oman maansa kansalainen, mutta kuulua myös taivasten valtakuntaan. Ihminen on toisaalta sataprosenttisesti fyysinen olento, ihana luomus, alkuaineita, soluja ja pullistuvia lihaksia. Toisaalta hän on sataprosenttisesti taivaallinen olento, sielu, joka elää ikuisesti.
Miten näissä valtakunnissa toimitaan? Jaetaanko aika fifty-fifty vai painotetaanko toista? Raamattu ohjaa muistamaan molemmat ääripäät. Se varoittaa pelkästä taivastelusta ja toisaalta taivaallisten asioiden unohtamisesta. ” Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämä ajaksi, olemme kaikkein säälittävimpiä ihmisiä” (1.Kor.15:19). Taivasten valtakunnan passin haltija saa elää täyttä ihmisen elämää: tuntea, rakastaa, penkkipunnertaa, nauttia, tehdä työtä ja muistaa iloisesti verokarhua. Mutta kaikessa vaikuttaa ja kaiken läpäisee taivaan valtakunnan valo.
Taivasten valtakunnalla on myös ”diplomaatteja” eri maissa. Moni on saanut koulutuksen kirkon työhön tai hengelliseen tehtävään. Hän pitää huolta oman valtakuntansa ja kansalaistensa asioista vieraassa maassa. Hän autaa passinsa hukannutta ja hädässä olevaa. Jos diplomaatti ei hoitaisi velvollisuuttaan, vaan intoutuisi vain hoitamaan vain vaikkapa kukkapenkkiänsä kalliissa kaupunginosassa, hänet erotettaisiin. Samoin taivasten valtakunnan väki ei saa keskittyä pelkästään tämän maailman asioihin, vaikka ne ovatkin tärkeitä. Taivaallinen diplomaatti auttaa ihmisiä ennen kaikkea sillä iankaikkisuuden rajalla, josta meistä jokainen vuorollaan kulkee.
Taivaallinen passi on olemassa. Se on liian kallis ostettavaksi, mutta sen saa jokainen haluava lahjaksi. Passissa on omistajansa kuva, ainutlaatuinen sormenjälki, oma nimi sekä eräs toinen nimi: Jeesus. Siinä lukee: Minun rakkaani NN saa kulkea tästä kultaportista vapaasti, sillä olen hankkinut hänelle taivasten valtakunnan kansalaisuuden. Passi toimitetaan uskon ja kasteen kautta. Passi on voimassa ikuisesti. Maksettu. Hinta on Jumalan Pojan tekemä työ ristillä.
Heini Kataja-Kantola
