Hartaus

Nimeltä kutsuttu

”No hei Mari! Oliko se Mari siellä puhelimessa? Oikein kiva kun tavoitin sinut Mari.” Kuinka monta kertaa olenkaan vastannut puhelimeen kuullakseni sieltä edellä olevan tervehdyksen. Pirteällä tai jopa hiukan ylipirteällä äänellä sanottuna. Mahdollisesti leppoisalla murteella höystettynä. Ja ehkäpä rempseän naurahduksen kera. Omalla nimelläni kutsuttuna, mutta tuntemattoman ihmisen vieraasta äänestä ja liian tuttavallisesta tyylistä hiukan ärsyyntyneenä.

Nimeltä kutsuttu | Hartaus | Kotiseutulainen

”No hei Mari! Onpa mukavaa nähdä sinut ihan näin kasvotusten somemaailman sijaan.” Tämänkaltaiset tervehdykset ovat lisääntyneet huomattavasti sosiaalisen median kasvatettua rooliaan ihmisten elämässä. Ensikohtaamisten muututtua monimuotoisiksi ja eri alustoilla tapahtuviksi. Näytön, ruudun, twiittien, erilaisten postausten tai kommenttien ollessa ensikontakti uuteen ihmiseen. Ensin vieraaseen, mutta kasvotusten kohdatessa jo niin monin tavoin tuttuun ja omalla nimellään ilahduttaneeseen.

”Hei, mitä kuuluu?” -tervehdys ilman Maria. Kuulostaa kylmältä, mutta kasvot kertovat kenet olen kohdannut tai ääni paljastaa rakkaan tai ystävän. Minut niin hyvin tuntevan ihmisen, että nimelle ei ole tarvetta. Nimi tai lempinimi tulee käyttöön sitten keskustelun edetessä, yhdessä koettua muistellessa, tilanteesta riippuen naurun tai kyynelten lomassa. Hetkissä, joissa rakkaalla lapsella on monta nimeä.

”Hei Mari!” on tervehdys, jonka haluaisin kuulla Jeesukselta. Maailman valolta, elämän leivältä ja hyvältä paimenelta, joka on tie, totuus ja elämä. Omalta nimeltäni kutsuttu, se minäkin haluan uskoa olevani. Yksi lauman jäsenistä. Muiden kanssa yhtä aikaa samanlainen ja erilainen, joka kuulee paimenen äänen monien muiden äänien joukosta. Soraäänien, huuteluiden, räksyttämisen ja sivaltavien sanojen keskeltä. Lempeän ja tutun äänen, joka vakuuttaa: ”Älä pelkää! Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun.” (2. sunnuntai pääsiäisestä Joh. 10:1–10)

Mari Mattsson
​​​​​​​Kirjoittaja on pappi ja vs. hiippakuntasihteeri, joka viihtyy maalla ja merellä kaukaisuuteen katsellen

Aiheeseen liittyviä juttuja