Rautajärvellä pyydettiin kivikaudella kalaa
Lähellä Lahnavuorta sijaitsee toinen erityislaatuinen kohde Humppilassa. Rautajärven tilalla Järvensuon peltoaukean laidoilla on arkeologeilla aarrekaivannot. Järvensuon kivikautinen asuinpaikka on merkitty arkeologiseksi kulttuuriperintökohteeksi sekä lain suojaamaksi muinaisjäännökseksi Museoviraston toimesta.
Järvensuontien laidassa on Järvensuon kohteesta kertova taulu ja puisin opaspaaluin merkitty polku muinaisjärven etelärannalla sijainneelle, suuren kallion suojassa olevalle, muinaiselle asuinpaikalle. Siellä on luultavasti asunut pari kivikautista pyyntikuntaa. Itse paikan päällä ei sinänsä ole mitään maallikon silmin havaittavia merkkejä kivikaudelta. Paikalle kulkeva voi lähinnä mietteissään matkata kivikaudelle ja kuvitella sen ajan elämää infotaululta lukemansa tiedon perusteella.
Suomen vanhin mela ja käärmeveistos
Järvensuon esihistoriallisia asuinpaikkoja on Rautajärven rannoilta löydetty kymmenen. Niistä muodostuukin laaja ja monimuotoinen kokonaisuus. Paikoilta on löydetty useita asumisesta kertovia kiviesineitä tai niiden osia, saviastioiden palasia, palaneita luita ja tarvekalujen tekemiseen käytetyn kvartsin ja piin kappaleita. Arkeologisia kaivauksia on pienimuotoisesti tehty alueella jo 35 vuoden ajan. Merkittävimmät löydöt lienevät Suomen tähänastisesti vanhin mela 4800 vuoden takaa sekä puinen käärmeveistos, joka on poikkeuksellinen, yli 4000 vuotta sitten valmistettu taide-esine. Mela löydettiin jo 1950-luvulla, käärmeveistos kesällä 2020. Satu Koivisto Turun Yliopistosta on arvioinut käärmeveistoksen viittaavan mahdolliseen rituaaliseen toimintaan muinaisella järvenrannalla. Mela sen sijaan on voinut olla monikäyttöinen kaivamis- ja ravinnonetsintäväline. Löydökset ajoittuvat mesoliittiselta kivikaudelta (noin 7000-5000 eKr.) aina varhaismetallikaudelle (noin 2000-500 eKr.).
Suomaa säilöö esineitä
Rautajärveä ei enää ole, sillä alue on kuivatettu pelloksi. Pellon alla on piilossa suota ja järvimutaa, jotka säilövät hyvin kivikautiset esineet turveaineksessaan. Puu, tuohi ja jopa siemenet orgaanisina aineksina säilyvät hapettomassa suomaassa jopa tuhansien vuosien ajan. Myös järviliejun alta paljastuvat kulttuurin kerrostumat ovat tutkijoille arvokkaita. Kulttuurikerros koostuu maan alla säilyneistä ihmisen toiminnan jäljistä tuhansien vuosien takaa, kuten jätteistä, rakenteiden jäännöksistä, esineistä ja maankerrostumista. On mielenkiintoista, että esimerkiksi luiden perusteella tämän päivän tutkija voi kertoa Rautajärvellä syödyn kivikaudella majavaa, hirveä, näätää, riekkoa, teertä, haukea ja särkikaloja.
Kivikautiset tavat kiinnostavat tutkijoita
Arkeologisilla kaivauksilla pyritään saamaan tietoa ihmisten elämästä kivikaudella noin 5000 vuotta sitten. Tutkijoita kiinnostavat esimerkiksi kivikautisten ihmisten teknologinen osaaminen puumateriaalien työstämisessä sekä vaikkapa heidän käyttämänsä kalastustekniikat. Järvensuon kaivaukset varmasti jatkuvat tulevaisuudessakin. Huolena arkeologi Satu Koiviston mukaan on pohjaveden pinnan laskeminen muinaisjärven kohdalla siten, että esineet ja esihistoria tuhoutuvat.
Lähteet: yle.fi/uutiset/3-11220962
MetsäAnna
