Näyttöpäätesilmälasit – onko niistä hyötyä?
Yhä useampi kärsii työperäisestä silmien väsymisestä, päänsärystä ja niska- ja hartiakivuista. Yksi osa työhyvinvointia on näköergonomia, eli näkemisen monipuolinen huomioiminen osana työkykyä.
Toimistotyön näköergonomiaan vaikuttaa esimerkiksi työpisteen valaistus. Myös sillä, miten valonlähteet on sijoiteltu ja kuinka paljon työpisteellä on erilaisia heijastuksia, on merkitystä. Jos vaivojen taustalla on ongelma näössä, jota ei voi korjata muilla keinoin, optikko valitsee näöntutkimuksen ja käyttötarpeen pohjalta soveltuvimman näönkorjausratkaisun. Linssityypin valintaan vaikuttavat näöntarkkuuden ja mahdollisten oireiden lisäksi työtehtävät ja työympäristö.
Usein työntekijällä on käytössä moniteholasit, joilla koetetaan pärjätä kaikissa olosuhteissa. Ne eivät kuitenkaan ole toimivin ratkaisu nykyajan toimistotyössä, jossa tarvitaan laajaa näkökentää sivu- ja syvyyssuunnassa. Yleisemmin toimivat ratkaisut ovat syväterävät lähilasit tai niin kutsutut toimistomoniteholasit. Ne voivat olla ratkaisu myös silloin, kun työ sisältää paljon muutakin kuin näyttöpäätetyötä, kuten toistuvia kokouksia ja esitelmöintiä. Tällaisten linssien kanssa voi liikkua vaivattomasti sisätiloissa, mutta esimerkiksi autolla ajamiseen lasit eivät käy. Ne eivät siis korvaa niin sanottuja yleismonitehoja.
Syväterävät linssit sopivat näyttöpäätetyön lisäksi moneen muuhunkin lähietäisyydellä tapahtuvaan tekemiseen, kuten harrastuksiin, joissa tarvitaan laajaa lähinäkökenttää. Esimerkiksi henkilö, joka lukee usein sanomalehteä ja käyttää samalla tablettia, voi kotikäytössäkin hyötyä syväterävistä silmälaseista. Erityistyölasit räätälöidään käyttäjän olosuhteiden mukaan. Ne voivat edistää merkittävästi näköergonomiaa ja parantaa jopa niska- ja hartiavaivat, kun oikean katseluetäisyyden ansiosta aiemmin epämukava työasento muuttuu keholle luonnollisemmaksi. Toimisto- ja näyttöpäätetyöskentelyn lisäksi erityistyölaseja käytetään monenlaisissa hyvää lähinäköä ja tarkkuutta vaativissa tehtävissä, kuten laboratoriossa ja tehtaissa vaativissa kokoonpano- tai tarkastustöissä. Oikeanlaisten silmälasien ja linssityypin valinnan kannalta onkin tärkeää kuvailla optikolle mahdollisimman tarkasti omat työtehtävät ja työskentelyolosuhteet unohtamatta työterveyshuollosta saatua työnäkölomaketta, johon on merkitty näkemisen kannalta tärkeät etäisyydet.
Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan erityistyölasit maksavat itsensä työnantajalle takaisin jo kolmessa kuukaudessa. Työhön soveltuvat lasit parantavat lukunopeutta lähes viisi prosenttia, mikä vaikuttaa työn sujuvuuteen ja tuottavuuteen.
Testaa tarvitsetko muutoksia työpisteesi näköergonomiaan, oletko viimeisen kuukauden aikana huomannut jotakin seuraavista oireista: Siristät tai hierot silmiäsi tietokoneella työskennellessäsi? Kumarrut usein katsomaan näyttöä? Kääntelet näyttöäsi paljon hakeaksesi “hyvää kulmaa”? Kärsit toistuvista päänsäryistä? Tunnet epämukavuutta tai kipua niska- ja hartia-alueella tai otat silmälasit pois päästä ja laitat takaisin monta kertaa työpäivän aikana?
Jos vastasit kyllä yhteen tai useampaan kohtaan, voi olla, että työpisteesi näköergonomiassa on korjaamisen varaa. Ota yhteyttä työterveyshuoltoon tai kysy asiasta seuraavalla optikkokäynnillä.
Vinkit työpisteesi valaistukseen: suosi epäsuoraa yleisvalaistusta ja vältä suuria kontrasteja. Älä sijoita kuvaruutua ikkunan eteen ja huomioi, ettei ruutuun tule heijastuksia.
Erityistyölasit tulevat kyseeseen mikäli henkilön ajan tasalla olevat yleislasit eivät toimi työpisteen säätöjen jälkeen. Kysy lisää työergonomiaan erikoistuneelta optikolta!
SUOSITELTAVA TYÖSKENTELYASENTO:
- näytön ylin rivi on katseen vaakatason alapuolella
- niskan keskiasento on vähiten niskaa kuormittava, eteentaivutusta suositellaan max. 20 astetta
- olkavarret lähellä vartaloa, kyynärvarret ja ranteet tuettuna
- jalkasi ovat tukevasti lattialla
- tuoli riittävän ylhäällä
- istut lähelle pöytää
- näyttö tarpeeksi alhaalla
Satu Järvinen, Pro-Auctore optikko
