Lukemisen riemua
Anni Kytömäki omistaa kirjansa Margarita (Gummerus) Maan ja veden hiljaisille. Takakannen teksti; Kun helmenpyytäjä avaa simpukan, se kuolee. Kun ihmiseen kajotaan seuraukset voivat olla yhtä tuhoisat.
Olen avannut molemmat, kirjan ja simpuka,n ja seuraukset ovat olleet antoisat. Kytömäen aiemmat kirjat Kultarinta ja Kivitasku odottavat vielä avaamistani.
Elena Ferrante täräyttää markkinoille neli-osaisen Napoli-sarjan. Italia-diggarina tartuin syötteihin; Loistava ystäväni, Uuden nimen tarina, Ne jotka lähtevät ja ne jotka jäävät ja Kadonneen lapsen tarina (WSOY), koko sarjan Helinä Kankaan ansiokkaasti suomentamana. Modernia naisnäkökulmaa macho-Italiasta.
Napolista Utsjoelle
Tunnustan toki olevani enemmän Lapin käsivarren kiertäjä kuin Inarin kulkija, mutta Niilla Holmberg on vienyt ajatukseni laajasti saamelaiseen maailmaan, ensin kirjallaan Halla Helle ja räjäyttänyt tajuntani runokirjallaan Jalkapohja (molemmat Gummerus). Jalkapohjan uskomaton, jatkuvan viivan kuvitus on Inga-Wiktoria Paven. Runokirjan tilasin ensin kirjastosta, luin, katsoin, ihastuin ja kävin ostamassa omakseni Suomalaisesta kirjakaupasta, kuten jo Niillan kirjan aikaisemmin.
Olen juuri laskenut kädestäni Jyrki Erran Lyijyvalkoinen. Kirja alkoi: Kyse on maalauksesta. Hän rykäisi saadakseen äänensä kulkemaan. – Etkös sinä sen Matteus-työsi yhteydessä silloin Palermossa tullut sotkeutuneeksi johonkin taulujupakkaan. Nyökkäsin.
Niin nyökkäsin minäkin ja aloitin uuden seikkailun Italiaan, Garavaggion taiteen suureen avaruuteen ja lyijyvalkoisen myrkyllisyyteen.
Lukeminen on toinen maailmani, sanoi Lapin oppaani ja ystäväni, taiteilija Theo Heilimö. Nyt käyn valmistautumaan huomisen syntymäpäiväni ja 44.hääpäivämme viettoon.
Pertti Munck
