Loimaalla ja Tammelassa kuntavaaleihin puolueisiin sitoutumattomat valitsijayhdistykset
− Emme ole ketään vastaan, vaan avoimella yhteistyöllä eri puolueiden kanssa haluamme Loimaan menestystä, Jyrki Koenkytö ja Pasi Markula sanovat ensi kertaa kunnallisvaaleihin lähtevästä Meidän Loimaa-valitsijayhdistyksestä.
Meidän Loimaa -listalla on jo yli 20 ehdokasta. Muutamilla on puoluepoliittista taustaa aiemmilta vaalikausilta.
Jokainen ehdokas on tarvinnut taakseen kymmenen kannattajaa. Joillakin on enemmän ja listan kannattajia on jo yli 300.
− Kun perinteisten puolueiden on ollut vaikea saada ehdokkaita, meille on ihan vapaaehtoisesti ilmoittautunut erilaisia ihmisiä. 90 prosenttia on kysynyt, pääsenkö ehdokkaaksi. Ikähaitari on 19-vuotiaasta 64-vuotiaaseen, Markula kertoo.
− Veroprosentti nousee, palvelut huononevat, väki vähenee. Konsultteja palkataan. Eivätkö virkamiehet osaa työtänsä vai pakoilevatko he vastuutaan, Koenkytö miettii.
Julkiseen hallintoon enemmän avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.
Vapaat kädet äänestyksissä
Ryhmän mielestä kunnallispolitiikassa ei ole varaa puoluepolitikointiin eikä ryhmäpäätöksiin. Meidän Loimaa antaa tuleville edustajilleen vapaat kädet äänestyksissä.
− Mikä on parempi paikka yrittää kuin Loimaa. Kolme lentokenttää on kahden tunnin ajomatkan päässä, Koenkytö pohtii.
Meidän Loimaa puolustaa kyläkouluja ja toivoo, että Loimaan hyviä palveluja käytetään.
Loimaan kaltaisia harrastusmahdollisuuksia urheilusta kulttuuriin on harvalla samankokoisella paikkakunnalla.
Koenkydön mukaan Loimaan erinomaisia harrastusmahdollisuuksia ja asumisen halpuutta tulisi markkinoida niille, jotka käyvät muualta Loimaalla töissä.
Markula toivoo kolmannen sektorin hyödyntämistä enemmän.
− Jos viime kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 58 ja nuorilla vain 29, ei demokratia toimi. Puolueiden toimintaan ollaan tyytymättömiä, Markula miettii.
− Mielenkiinnolla lähden ehdokkaaksi. Varmasti on paljon opittavaa, Piia Mäkelä sanoo.
Meidän Loimaa on jo aktiivinen sosiaalisessa mediassa ehdokasesittelyineen. Ehdokkaat maksavat itse kampanjansa ja lähtevät pienellä budjetilla.
Tammelassa toista kertaa
Tammelassa kuntavaaleihin lähtee toista kertaa Meidän Tammela -lista, joka sai viime vaaleissa läpi kolme ehdokasta.
− Viimeksi ehdokkaita oli viisi. Nyt on jo kahdeksan, Meidän Tammelan valtuustoryhmän sihteeri Ilkka Tuovinen iloitsee.
Tuovinen toivoo julkiseen hallintoon lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, koska päätöksissä on kyse kuntalaisten maksamien veroeurojen käytöstä.
Samoin kouluasiat puhuttavat Tammelassa. Jo kaksi vuotta sitten esillä oli Kirkonkylän koulurakennuksen purkaminen ja uuden koulukeskuksen rakentaminen.
− Koulurakennus on rakennettu 80-luvulla ja laajennettu 2000-luvulla. Vasta runsaan kuukauden kuluttua saamme tulokset kuntotutkimuksesta, Tuovinen sanoo.
Meidän Tammela ajaa myös lähipalveujen alueellista tasa-arvoa. Kouluverkkokeskustelu jatkuu edelleen.
− Mielestämme neljä koulua on säilytettävä. Myllykylän koulun sulkemisesta on jo tehty päätös. Muita kouluja ei voida enää lakkauttaa, Tuovinen sanoo.
Valitsijayhdistyksen tavoite on olla kolmen suurimman puolueen joukossa edistämässä kunnan ja kuntalaisten etua.
Iäkkäämpi väki lähtee laiskasti vaaliuurnille
Valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimon mukaan kunnallispoliittiset kannanotot eivät jäsenny perinteiseen puoluepolitiikkaan. Tämän vuoksi on luonnollista, että kuntavaaleihin lähtee puolueista riippumattomia valitsijayhdistyksia niin kuin Meidän Loimaa ja Meidän Tammela.
− Kunnallispolitiikka politisoitui vasta 1960-luvulla. Aiemmin oli enemmän eri kylien edustajia ehdolla, Paloheimo sanoo.
Kiinnostus politiikkaan ja puolueisiin liittyminen on puolittunut 2000-luvulla.
Kun aiemmin puolueisiin kuului puolisen miljoonaa ihmistä, luku on nyt noin 250 000. Suurin osa maksaa jäsenmaksun. Vain harvat toimivat aktiivisesti mukana.
Puolueista riippumattomien valitsijayhdistysten perustaminen kielii myös kansalaisten tyytymättömyydestä nykyhallitukseen. Tosin vuoden 2017 kunnallisvaaleissa tyytymättömyys Juha Sipilän hallitukseen oli suurempaa kuin nyt tyytymättömyys Sanna Marinin hallitukseen.
Sosiaalisella medialla on nyt suuri vaikutus vaalitulokseen ja se tuo päättäjiksi nuorempia ehdokkaita.
− Kuntavaalit ovat osaltaan myös hallitusvaalit. Perussuomalaiset hyötyvät tästä. Jos puoluea saa ison vaalivoiton ja keskusta menettää entisestään kannatustaan, keskusta voi lähteä hallituksesta.
Perinteiset puolueet menettänevät kannatustaan Loimaalla, sillä usea paljon ääniä kerännyt ei ole enää ehdokkaana. Ääniä on uusjaossa lähes tuhat. Kun enää ei voi äänestää entistä tuttua ehdokasta, Meidän Loimaan listalta löytyy paljon tuttuja ehdokkaita eri kylistä.
Paloheimo uskoo, että etenkin iäkkäämpi väki lähtee laiskasti vaaliuurnille koronan vuoksi. Heitä jurppii erityisesti se, kun lähes vuosi sitten yli 70-vuotiaat laitettiin kotikaranteeniin. Paloheimo onkin kannanotoissaan toivonut, että vaalit olisi siiretty lokakuuhun, kun kaikki on saatu rokotettua.
− Uskon, että sosiaalisella medialla on nyt suuri vaikutus vaalitulokseen ja se tuo päättäjiksi nuorempia ehdokkaita.
Teksti Sari Keskitalo.
