Kallistuva ruokamme

Ruoan osuus kulutusmenoista oli 1980-luvun puoliväliin asti yli 20%. 2000-luvun alusta lähtien suomalainen kuluttaja on käyttänyt ruokaan noin 12% tuloistaan. Nyt ruoan hinta on nousu suunnassa Euroopassa. Hinnan nousu alkoi vuoden 2022 alusta johtuen kallistuneista lannoitteista ja ennen muuta energian hinnasta, jokavaikuttaa koko elintarvikeketjussa, taustana Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä edeltäneen vuoden heikko viljasato ympäri maailman.

Elintarvikkeiden hinta koostuu viljelijän, elintarviketeollisuuden ja kaupan saamista osuuksista ja arvonlisäverosta. Viljelijät ja elintarviketeollisuus sopivat siitä, millä hinnalla teollisuus ostaa maatalouden raaka-aineita. Kauppa puolestaan neuvottelee elintarviketeollisuuden kanssa hinnoista, joilla se ostaa valmiita tuotteita myyntiin.

Suomalainen ruokakauppa on hyvin keskittynyttä. K- ja S-ryhmä sekä Lidl ovat jakaneet markkinat. Kaupan tulokset ja voitot ovat olleet ennen näkemättömän suuria samaan aikaan kun kuluttajat, teollisuus ja viljelijät ovat kamppailleet kalliiden kustannusten kanssa. Tästä johtuen Kilpailu-ja kuluttajavirasto alkaa selvittää elintarvikkeiden hintarakennetta, koska kattavaa ja ajan tasalla olevaa tietoa ruoan hinnan muodostumisesta ei ole Suomessa tehty. Tämän todella tarpeellisen selvityksen pitäisi valmistua kevään aikana. On välttämätöntä ryhtyä toimenpiteisiin, jotta koko ruokaketjun kannattavuus paranee ja oikeudenmukainen tulonjako toteutuu.

Asko Niemelä

kansanedustajaehdokas (kesk.)

Loppi