Kuluttaja on ruma sana

Roinani karsiminen minimiin Konmari -tyyliin oli niin palkitsevaa, että aloin miettiä karsimisen muita ulottuvuuksia. Voi karsia osallistumista, teknologiaa, ruokaa, matkustamista, vierailuja, stressiä. Luovuin jatkuvan informaatiovirran seuraamisesta. Huomasin yllättäen, että maailma pyörii edelleen. Miksi antaisin mediamössön häiritä mielenrauhaani? Varsinkin, kun nykyään ei voi edes luottaa siihen, että saamamme tieto olisi aina totuudenmukaista.

Karsittuani kamani minimiim menetin myös täysin kiinnostukseni shoppailuun. Ei voi sanoin kuvailla sitä helpotuksen tunnetta, kun ymmärtää että ei ole olemassa mitään elintasoa, minkä perässä juosta. Minulla on jo niin paljon enemmän, kuin suurella osalla maailman ihmisistä. Kun kuljen hakemaan maitotölkkiä marketin käytävien läpi, minun ei tarvitse pysähtyä valitsemaan, arvioimaan, ostamaan varmuuden vuoksi, ostamaan koska kaikki muutkin. En tarvitse mitään. Eikä yksikään mainos pysty luomaan minussa tarpeita, koska olen päättänyt, että minulla on yltäkylläisesti. Ehkä kuulun alhaiseen sosiaaliluokkaan, joissakin vertailututkimuksissa saatan länsimaisittain olla jopa köyhä, hui, mutta silti olen kuluttanut luonnonvaroja ikäänkuin käytettävissä olisi useampikin planeetta. Kuluttanut itsekkyydelläni, tietämättömyydelläni ja huvittelunhalullani lasteni ja heidän jälkeläistensä elinmahdollisuuksia ja perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia.

Kulutuksen vähentäminen on minulle helppoa, koska olen 70-luvun kova luu, joka huvitteli järsimällä lanttua ja katselemalla tapetin kuvioita. Uskon silti, että monen ihmisen elämä voisi mullistua sillä, että kokeilisi miltä tuntuu elää jokunen päivä ostamatta mitään ja avaamatta puhelinta tai tietokonetta. Olin joskus kontrollifriikki joka hermostui, jos ei ollut varasaippuan varasaippuaa ja valikoimaa erikokoisia kumisaappaita siltä varalta, että tulee yllätysvieraita jotka haluavat lähteä pomppimaan lätäköissä. Mutta nyt kun saippua loppuu kokonaan, keksin kyllä keinon selvitä siihen asti että hommaan uuden. Kuluttamisen vähentäminen on kuitenkin monimutkainen juttu. Niin niin, ne verotulot. Eikä ole ekologisesti kestävää, jos shoppailuharrastus vaihtuu vaikkapa etelänmatkaan. Mutta kotikaupungistakin löytyy elämyksiä! Voisi vaikka joka päivä kuvitella olevansa turisti ja katsoa, mitä Vorssa tarjoaa. Vähitellen oppii, että pieni todellakin on kaunista.

On vastenmielistä kutistaa ihmisyys kuluttaja -sanan alle. Olisin mieluummin uuden luoja, kauniin säilyttäjä, rikkinäisen korjaaja, olennaisen arvostaja.

Susanna Drockila