Anna aikaasi, se on parasta
Hyvin harva meistä kaipaa suureellisia huomionosoituksia. Kalliit lahjat ovat harvan listalla. Olipa sitten henkilökohtainen merkkipäivä tai yleinen, kuten äitienpäivä.
Useimmat meistä kuitenkin pitävät siitä, että päivä huomioidaan. Voihan sitä ääneen sanoa, jos joku kysyy, että en minä niin piittaa ja mitä sitä suotta ja voihan äitiäkin muistaa vaikka joka päivä. Mutta eihän se vaan ole sama juttu. Eikä turhaksi tekeminen useinkaan aitoa.
Useimmat meistä kaipaavat yhteistä aikaa. Mitä vanhemmaksi tulemme, sitä enemmän sitä kaipaamme. Hetkeä yhdessä ollen ja jutellen. Vaikka siinä kahvipöydän ääressä, tai yhdessä ruokaillen.
Sitä yhteistä aikaa kun ei korvaa mikään. Ei ne kalliit lahjatkaan. Sitä yhteistä aikaa ei voi ostaa, sitä ei voi varastoida – se on vaan tässä ja nyt. Tottakai on hienoa, jos sitä voi antaa tasaisesti vuoden aikana, mutta juhlapäivänä sillä on erityinen merkitys.
Ja kyllähän Sinä äitisi tunnet. Että lähteekö hän mielellään piknikille sään salliessa metsälaavulle vai juodaanko ne juhlakahvit mieluiten siinä kotosalla, kukkien ja kakkujen kera. Tai jos etäisyys on sellainen, että tapaaminen on mahdotonta, niin puhelu ilman kiirettä voi olla se, mikä lämmittää sydäntä pitkäksi aikaa. Ei tekstiviesti, ei whatsuppi, vaan ihan oikea, lämmin ihmisääni.
Voi olla, että se on Sinun nuoressa ja tuoreessa arvomaailmassasi turhaa hössötystä. Mutta onko se sitä äidillesi?
Eihän me äidit mitään kruunuja kaivata tai tarvita. Me kaipaamme vaan niitä lapsia siihen ympärillemme. Se vaan on aina se paras lahja.
Maire Soiluva
Päätoimittaja
