Uudistunut Hämäläinen pitopöytä on Lounais-Hämeen Pirtin kruunun jalokivi

Hämäläinen pitopöytä on tunnettu perinteisistä hämäläisistä mauistaan, runsaudestaan ja monipuolisuudestaan. Lounais-Hämeen Pirtin juhlavaan pitopöytään on vuosien varrella kuulunut mitä erilaisempia herkkuja, mutta nyt tehdyillä uudistuksilla on palattu takaisin alkujuurille. Pitopöytään katetaan sen seitsemää sorttia.

Uudistunut Hämäläinen pitopöytä on Lounais-Hämeen Pirtin kruunun jalokivi | Ruoka | Kotiseutulainen

Tammelassa Saaren Kansanpuiston upeissa maisemissa sijaitsee tunnelmallinen juhlatila Lounais-Hämeen Pirtti. Pirtti on tullut tunnetuksi kielen mukanaan vievistä, notkuvien herkkupöytien tarjoiluista. Vuodesta 1948 asti katettu Hämäläinen pitopöytä on ollut Pirtin klassikko vuodesta toiseen ja nyt yrittäjä Keijo Koskimies, keittiömestari Tiina Pekkinen ja suomalaisen ruokakulttuurin tutkija Merja Isotalo suunnittelivat menun uusiksi kokonaisuudessaan.

– Tutkimme yhdessä hämäläisiä ruokaperinteitä ja suunnittelimme uudistuneen Hämäläisen pitopöydän sisällön sen perusteella. Haluamme tarjota asiakkaillemme jotain uutta ja erilaista.Ainutlaatuinen muutos on toteutettu Pirtin hengessä, historiaa kunnioittaen, Keijo Koskimies sanoo.

Hämäläisessä keittiössä yhdistyy itäinen ja läntinen ruokakulttuuri, johon hämäläinen luonne antaa oman ilmeensä. 

– Kestikievarit ja kartanot ovat olleet tärkeitä ruokatapojen kehityksessä. Kuljimme Hämeen Härkätietä ja Ylistä Viipurintietä pitkin ja poimimme matkan varrelta uusia makuelämyksiä juhlapöytään. On erittäin hienoa, että Pirtillä halutaan tuoda oman alueen ruokakulttuuriperintöä entistä vahvemmin esille, kulttuurihistorioitsija Merja Isotalo kertoo.

Aitoa ruokaa mahdollisimman läheltä

Hämäläisen pitopöydän uudistus on tehty historiaa kunnioittaen ja menneiltä vuosilta ideoita ja virikkeitä hakien. Lounais-Hämeen Pirtti haluaa tulevaisuudessa olla Hämeen ruokalähettiläs ja olla vastaisuudessakin tunnettu laadukkaasta, aidosta ruuasta. 

Hämäläinen ruokavalio on perustunut viljatuotteisiin, perunaan ja maitoon. Kaikki lähellä tuotettu ja jalostettu on ollut luonnollisesti sopivien kuljetusmatkojen vuoksi suosiossa. Myös uudistuksessa tämä on otettu huomioon.

– Haluamme hyödyntää mahdollisimman paljon lähialueen tuottajia, viljelijöitä ja jalostajia. Meille on ensiarvoisen tärkeää valmistaa itsetehtyä, aitoa ruokaa tuoreista sesongin raaka-aineista, Tiina Pekkinen kertoo.

Pöydästä löytyy muun muassa paikallisen tilan lammasta lammaskaalipadan muodossa kuten myös yön yli haudutettua possua. Keittiömestari muistuttaa, että listalle on toki jätetty Pirtin ikisuosikkejakin, kuten itse tehty piimäjuusto, Mummon hölskykurkut ja Pirtin lihapullat. 

Makuja tutuista erikoisempiin

Useimmalle suomalaiselle ensimmäinen mielikuva Hämeestä ja hämäläisistä on hitaus. Hämäläisten hitaudesta ja harkitsevuudesta on vitsailtu jo vuosikymmenien ajan. Hämäläinen ruokakulttuurikaan ei ole voinut jäädä ilman omaa osaansa tapakulttuurista. Sijaintinsa vuoksi Häme on hakenut omia erikoisuuksiaan pidempään.

Maakunnan ruoista tunnetuimpia ovat kautta aikojen olleet erilaiset laatikot eli loorat. Hämeessä on valmistettu lanttu-, peruna-, porkkana- ja makaronilaatikkoa, joista osa sisältyy tietenkin myös tuoreeseen menuun.

– Varsinkin imelletyn perunalaatikon ja hapanleivän valmistaminen ovat aikaa vievää puuhaa. Hämäläiset ovat kautta aikain valmistaneet ruokaa ajasta tinkimättä, Merja Isotalo kertoo.

Pirtin uudistunut Hämäläinen pitopöytä lanseerataan juhlavasti pääsiäisviikonloppuna.

– Haluamme näyttää kotiseutuaatetta ja -rakkautta kaikille asiakkaillemme. Ollaan ylpeitä hienosta, perinteikkäästä ruokakulttuuristamme, Koskimies sanoo. 

– Tavoitteemme on tarjoilla jotain uutta ja erikoista, joten pöytään katetaan tunnetumpien makujen lisäksi järvikalaa sesongin mukaan, pellavaperunoita, ohrahelmisalaattia ja palvattua ylikypsää siankylkeä.

Tilauksesta tarjolla on edelleen hieman suppeampana vaihtoehtona Pirtin pöytä, joka on rakennettu samaan makumaailmaan tämän laajemman Hämäläisen pitopöydän kanssa.

Teksti: Sarita Silvennoinen

Aiheeseen liittyviä juttuja