Kesäkeittiön klassikko, koululaisen kauhu: Kesäkeitto
Vaihtelun vuoksi on aiheellista gastromisista syistä tehdä irtiotto ravintoloiden keittiöistä ja siirtyä arkisemman ja kotoisemman klassikkoruoan pariin.
Maailmalla tunnettu suomalainen kouluruoka pitää sisällään useiden mielipiteiden mukaan myös muutamia traumatisoivia ruokia, jotka ei kutittele lapsukaisten makunystyröitä jostain syystä. Tällä kertaa valmistetaan illallinen itse ja kokkina toimii basistina kunnostautunut ystäväni Anssi, jolla on taustaa padan ääreltä talousalikersanttina. Hän on toiminut myös pizzaleipurina ja taskusta löytyy myös suurtalouskokin pätevyys, joten hän on enemmän kuin soveltuva yksilö tähän tehtävään. Tarkoituksena on tehdä siis ruoka, joka lähtökohtaisesti ei löydy suosikkiemme joukosta. Tällaiseksi luetaan siis myös kesäkeitto.
Tähän klassikkokeittoon ei raaka-aineksia tarvitse kissojen ja koirien kanssa etsiä mistään kylästä tai kaupungista.
− Mun mielestä kesäkeiton ainekset olisi hyvä hakea kesätorilta, mutta sateen tullen marketti houkutteli nyt enemmän, Anssi kertoo.
Ainekset lähtivät mukaan halvalla noin 10 euron hinnalla.
Olen itse ollut aina keittojen ystävä ja perinteiset makkara-, jauheliha-, lohi- tai hernekeitot maistuvat aina. Mutta syytä siihen, miksi kesäkeitto ei kuulu näitten joukkoon, löytyy jostain syvältä lapsuudestani. Isäni patisti aina syömään lautasen tyhjäksi. Kesäkeiton mennessä lusikalla ensimmäistä kertaa kurkustani alas, muistan kokeneeni ennennäkemätöntä ruoka-ahdistusta ja tilanne meni siihen, että nopean neuvottelun jälkeen lautanen jäi osaltani tyhjentämättä. Muisto yhdestä lusikallisesta on kirpaiseva, mutta ei aiheuttanut sen suurempia traumoja kuitenkaan. Sen jälkeen mielipiteeni kuitenkin on ollut vuosia, että kesäkeitto on muitten ruokapöytiä varten.
Anssin mielestä kesäkeiton resepti ei ole ihan niin justiinsa. Mielikuva on, että maitoinen kesäkeitto on vihannesten ansiosta kevyt, kesäinen ja raikas, mutta kokkimme mielestä se vaatii nyt jonkin lisäosan toimiakseen paremmin. Laiha ja maitoinen keitto ei ole nyt se mitä haemme. Otamme etäyhteyden juustojen parissa elämäntyönsä tehneeseen Janiin, jota voidaan tässä yhteydessä kutsua epävirallisesti Suomen kovimmaksi juustoasiantuntijaksi. Suositus tulee odotetun nopeasti ja selkeästi: Koskenlaskijaa kannattaa koittaa! Se sopii jopa kahvin joukkoon.
Jani opastaa meitä sekunneissa ja päätös on tehty. Ammattilaisia kannattaa aina kuunnella.
Ensin Anssi keittää veden ja antaa kasvisliemikuutioiden sulaa joukkoon. Tämän jälkeen heitellään sitten ainekset kattilaan, annetaan keiton porista ja maistellaan välillä, että mausteet ovat tasapainoisesti tekemässä tehtäväänsä.
Kokkausjuomaksi kokki suosittelee valkoviiniä, koska heinäkuussa keskiolut saattaa olla pidemmän päälle hieman turruttavaa. Itse luotan ruokalajista ja tilanteesta riippumatta siihen, että punaviini hoitaa tehtävänsä aina.
Ruokailun aika!
Keittiö täyttyy tuoksuista ja Anssi jo annostelee illallisseurueellemme keitot lautaselle, ja olemme valmiita aloittamaan ruokailun. Kesäkeitto kaipaisi kaveriksi kunnon rukiista näkkileipää, mutta Anssi näki asian toisin.
− Koska me edustetaan tällaista pullamössösukupolvea, niin me syödään tällaista kovakuorista vaaleaa myslileipää, joka sisältää rusinoita. Kokin valinta ja sillä mennään.
Keiton höyrytessä naamani edessä, yllätyn kuohkean ja ihanan kermaisen keiton tuoksusta, ja suuni on nyt valmis vastaanottamaan ensi lusikallisen. Ja niin poistuu lapsuuden kipeä muisto! Kesäkeitto vaikuttaa aivoissa kuten kokaiinin kuvittelisi toimivan ja lusikka toisensa jälkeen toimittaa tätä kesäistä ihanuutta sisääni! Jos ulkopuoliset silmät tarkkailisivat pöytämme toimintaa, voisivat näkijät kuvitella, että nyt syödään kilpaa! Santsilautaselliset ja kattila on tyhjentynyt neljän hengen seurueessa vain minuuteissa.
Puheen sorinaa ruokailun aikana kukaan ei kerkiä suorittamaan, ja tämä on merkki kokin onnistumisesta. Hän tosiaan vaikuttaa tyytväiseltä!
− Kyllä tätä mielummin syö ku ottais selkäänsä! Anssi kertoo tuntemuksistaan.
Tässä kesäkeitossa kesäinen keveys jäi puuttumaan. Tuhti, voinen ja juustoinen pimppaus sai ilmeisesti kokonaisuuden toimimaan.
Tämä keittiösessio olkoon hyvänä muistutuksena meille kaikille, että ruoan laittamisen kanssa saa ja pitää ottaa välillä vapauksia.
Basisti-Anssin vähän tuhdimpi kesäkeitto
- 1/2l vettä kiehumaan, joukkoon kasvisliemikuutio ja maustepippureita.
- Joukkoon kourallinen porkkanaa ja kourallinen uusia perunoita pilkottuna.
- Keiton hetken kiehuttua lisätään kourallinen herneitä, kukkakaali ja pala purjoa pilkottuna plus nippu tuoretta timjamia.
- Kun kasvikset on kypsiä, lisätään puoli litraa maitoa, jota on suurustettu parilla ruokalusikallisella vehnäjauhoja.
- Kiehutellaan vielä hetki ja lisätään kunnon nokare voita sekä puoli pötköä Koskenlaskija-sulatejuustoa.
- Maustetaan suolalla ja valkopippurilla.
- Lopuksi tuoretta persiljaa.
Teksti ja kuvat Matti Paavilainen
