Tavoitellaan kiiltävää kohtaloa

Someron Kivimeijerin näyttelyiden kokonaisluonteena on ollut erilaisten ajattelutapojen ja asenteiden kohtaaminen, vuoropuhelu jopa täysin erilaisten taiteilijoiden kesken. Kesän näyttely on 12.6.-8.8.2021 avoinna joka päivä 12-18.

Tavoitellaan kiiltävää kohtaloa | Kulttuuri | Kotiseutulainen

Kimmo Schroderus Dachshund #3, 2020, haponkestävä teräs, Kimmo ja Noora Schroderus (kuva: Kimmo Schroderus)

Kimmo Schroderuksen veistokset ovat kiertyneitä, tarkkarajaisia, voimakasliikkeisiä, ylikiiltäviä bling-

bling teoksia, niitä ympäröivät Reijo Viljasen pehmeät, muotoaan ja sisältöään hakevat, ilmaa ja valoa etsivät värimaalaukset. Riku Riipan henkilökuvaukset ovat kuin vanhan ajan paikallaan pysyviä, vakavailmeisiä valokuvia, veistoksia joiden ihmiskuvaukset henkivät sisäistä jännitteisyyttä, elämänkohtaloita.

 Riku Riippa, 2020, puu
Riku Riippa, 2020, puu

Antero Kare tuo muinaistaiteen tarinat nykyhetkeen, hirvi- ja  peurasymbolit yhtyvät luonnonilmiöihin, pitkässä ajassa sataa tuhat sadetta, miljoona lunta, nyt uutuutena geologiaa maan uumenien kuumuudesta. 

Riku Riippa toimi pitkään Kain Tapperin apulaisena eikä tietenkään voinut välttää puutyökäsittelytaitoja. Aiheekseen hän on ottanut henkilökuvauksen, useimmiten ihmisen pään.Teema ei niinkään ole olemassaoleva henkilö, vaan taiteen aikaisemmat ihmiskuvaukset, oikeammin hänen teemanaan on taidehistoria. Ehkä juuri siksi teokset vaikuttavat klassisilta,henkilöt kantavat sisäistä jännitettä,elämänkohtalot näkyvät.

Reijo Viljanen Cofete,öljy kankaalle, 40*195 cm, 2016 kuva Jussi Tiainen
Reijo Viljanen Cofete,öljy kankaalle, 40*195 cm, 2016 kuva Jussi Tiainen

Reijo Viljanen edustaa kunnialla Vapaan Taidekoulun henkeä, eikä ihme, hänhän opiskeli, opetti ja toimi rehtorina oppilaitoksessa. Viljasen kolorismi hakee ilmansuuntia ja tilaa, usein hän on vuoristossa ja näkee kauas, elää idän ja lännen välissä, ei kenenkään maalla. Hän ei käytä yksityiskohtia, mutta sitäin enemmän yleistystä, tunnelmaa, muistumia, aina ei teokseen tarvita fyysisen maailman esikuvaa.

Keraamikko Catharina Kajander tutustui Someroon vuonna 1970 haastattelemalla savenvalaja Kalle Männistöä. 1990 -luvulla hän oli mukana järjestämässä kansainvälisiä keramiikkatapahtumia, joissa Someron punasavi sai esiintyä kaikessa komeudessaan. Viime vuosina Kajander on projekteissaan palannut Kultelan tiiliputkitehtaalle. Uusin sarja on kunnianosoitus Kultelan salaojaputkelle ja Somerolta kotoisin olleelle Taideteollisen korkeakoulun legendaariselle muoto-opin opettajalle professori Severi Parkolle

Katso tapahtumat ja kurssit  www.someronkivimeijeri.fi

Aiheeseen liittyviä juttuja