Klapit valmiiksi vapuksi ja juhannukseksi sisälle
Jos tekee itse klapeja, ne on tehtävä viimeistään vapuksi, jotta puut ehtivät kuivua. Toukokuussa ilman suhteellinen kosteus on pieni ja usein on tuulista.Tätä ohjetta melliläläiset Terttu ja Hannu Gustafsson ovat noudattaneet monta kymmentä vuotta.
Melliläinen Terttu Gustafsson käyttää klapien halkaisukonetta.
− Yhteispelillä tätä on aina tehty ja työnjako on tarkka. Hannu tuo suolta metsänhoidollisesti kaadettavia mäntyjä. Hän sahaa ne moottorisahalla. Minä halkaisen ne sähkökäyttöisellä halkaisukoneella, Terttu Gustafsson sanoo.
Gustafssonin pihalla Mellilän Huovintiellä on jo komea noin 14 irtomotin mäntyklapikasa kuivumassa.
Hannu pinoaa pihalle puut millimetrin tarkasti. Kun ne kuivuvat, minä kärrään ne kottikärryille puuvajaan, Terttu Gustafsson kertoo ja sanoo tämän olevan mitä parhainta hyötyliikuntaa. Runsaat 14 irtomottia riittää vuodeksi varaavan takan ja rantasaunan lämmitykseen.
Gustafssonit aloittivat klapiurakan maaliskuussa Tavoite on, että vapuksi on oltava valmista.
− Aikataulu on pitänyt hyvin kutinsa. Tänä vuonna valmista oli 21. huhtikuuta, viime vuonna 24. huhtikuuta, isäntä muistelee.
Kirveestä aina helppohalkaisijaan
Jos pelkkä kirves ja klapitukki pelottaa, tarjolla on Helppo-Halkoja. Uusin markkinoille tuleva vempain on porakoneeseen kiinnitettävä halkaisuruuvi. Mutta jos haluaa eniten hyötyliikuntaa, kirveellä hakkaamisen sanotaan rentouttavan niskalihaksia.
Katkotut ja halotut klapit kannattaa heitellä tai pinota trukkilavan päälle, eikä suinkaan maahan. Kun ilma kiertää, kuivuminen on nopeampaa eivätkä alimmaisetkaan puut jää märiksi.
Vain Mietaa hakkaa halkoja
Moni kertoo hakkaavansa halkoja, vaikka kaiketi vain Juha Mieto hakkaa halkoja kirveellä. Halko on nimittäin metrin mittainen puu. Klapeja sen sijaan heikompikin pystyy halkomaan kirveellä, sillä klapi on runsaat 30 senttiä. Tavallisimmin 33,3 senttiä.
Samoin kiinto-, pino- ja irtokuutiot eivät ole tuttuja. Joskus tulee sanomista klapikauppiaan kanssa, kun irtokuutio ei olekaan pinokuutio. Kiintokuutiometri on kuutio, joka on umpipuuta ja käytetään metsää myydessä. Pinokuutiometri tarkoittaa kuutiometrin kokoista pinoa eli 1 x 1 x 1 metriä. Irtokuutio tarkoittaa kuutiometriä puuta heiteltynä. Usein käytetään myös termiä heittomotti.
Ostettavan puumäärän lisäksi puun lämpöarvo on myös tärkeä tietää. Koivussa on eniten lämpöarvoa, eikä se räisky takassa. Räiskymätön mänty on myös oiva takkapuu. Lämpöarvo on koivua alhaisempi. Saunan pesässä suositellaan poltettavan havupuita, sillä koivu on liian kuuma ja ajan oloon se polttaa arinan. Savusaunassa ehdoton puu on leppä, josta tulee hyvä tuoksu. Hyljeksitty haapa on myös hyvä polttopuu. Sen lämpöarvo on sama kuin kuusen, mutta haavan kuivuminen kestää kaksi vuotta.
Kun haluat tarkemmin perehtyä mittayksiköihin, puiden lämpöarvoon, kannattaa tutustua osoitteeseen halkoliiteri.com. Sieltä löytyy myös klapien myyjiä. Sivujen ylläpitäjä on Metsäkeskus.
Lähde: Halkoliiteri.com
Teksti ja kuvat: Sari Keskitalo
