Lapsen näkeminen
Lapsen näönkäytön tarkkailu on tärkeää, jotta poikkeavuudet havaitaan ajoissa. Oikea-aikaisilla hoitotoimilla pystytään varmistamaan näön normaali kehittyminen, niinpä vanhempien havainnoilla on suuri merkitys lapsen näönarvioinnissa.
Mikäli lapsen näkö ei toimi normaalisti on koulutyö tavallista haastavampaa. Kaukonäön sumenemisen taustalla on usein likitaitteisuus ja sitä lisää silmän aksiaalinen kasvu. Heikko kaukonäkö vaikeuttaa taululle katselua ja aiheuttaa silmien siristelyä. Päänsärkyn taustalla taas voi olla silmien kaukotaitteisuutta tai hajataitteisuutta, jolloin silmät joutuvat työskentelemään normaalia voimakkaammin tarkentaessaan katsetta eri etäisyyksille. Kaukonäköisille erityisesti lähityöskentely aiheuttaa ongelmia kuten tekstin ajoittaista sumenemista, rivien hyppimistä, silmien väsymistä ja keskittymisvaikeuksia.
Lapsilla silmän mukautumiskyky eli akkommodaatio on erittäin voimakasta, jolloin optikko käyttää perinteisesti linsseillä totutettavaa sumutustekniikkaa lapsen oman lihastoiminnan vaikutusten poistamiseen silmien tutkimustilanteessa. Toisinaan lihastoiminta on kuitenkin niin voimakasta, ettei sitä saada linssitekniikalla sumuttamalla poistettua. Tällöin luotettavan silmälasimäärityksen tekemistä edellyttää silmän akkommodaation hetkellinen lamauttaminen silmätippoja käyttämällä. Lisäkoulutuksen saaneilla optikoilla on diagnostisten lääkeaineiden käyttöoikeus ja he saavat käyttää silmätippoja työssään. Näön kehitykseltä normaalia, vaikkakin taittovirheistä lasta ei enää tarvitse lähettää silmälääkärille näöntutkimusta varten.
Oppiminen on näköpeliä. On tutkittu, että oppimisesta luokkahuoneessa 75-90% tapahtuu näköaistin varasssa. Tästä johtuen on merkittävää huomioida sekä lapsen silmien taittovirheet että silmien yhteistoiminta. Toiminnallisesta näöstä puhuttaessa tarkoitetaan silmien yhteistoimintaa, jossa ongelmia saattaa aiheuttaa silmien lihastapasapainon ongelmat kuten karsastus sekä jo aiemmin mainittu akkommodaatio. Lapsi, joka kärsii toiminnallisen näön ongelmista, ei yleensä osaa sanoa millä tavoin näkeminen on epämukavaa. Yleensä nopea keskittymisen herpaantuminen onkin ensimmäisiä merkkejä joihin vanhempi kiinnittää huomionsa. Vain huomioimalla sekä taittovirhe että silmien yhteistoiminta saavutetaan toimiva näkö oppimista varten.
Kun lapsi ei näkemisen ongelmista johtuen jaksa keskittyä opiskeluun, hänen oppimisensa vaikeutuu. Keskittymishäiriöinen lapsi on helppo leimata ylivilkkaaksi ja pahimmassa tapauksessa ADHD-lapseksi. Tällöin hoidetaan vain seurausta ottamatta kantaa keskittymisongelmien syihin. Tämän vuoksi jokaisen keskittymishäiriöisen lapsen tulisi käydä perusteellisessa optikon näöntutkimuksessa, jossa otetaan kantaa kaikkiin toiminnallisen näön ongelmiin eikä pelkästään kauko- ja lähinäöntarkkuuteen. Yllättävänkin pienten näkövirheiden korjaaminen voi helpottaa lapsen keskittymistä. On todettu, että varsinkin ADHD-lapset ovat merkittävästi herkempiä kaikenlaisille ärsykkeille. Niinpä heidän näkemisensä tulisi olla mahdollisimman optimaalisella tasolla ja kaikki näkemiseen liittyvät virheet korjattuna.
Lasten näköjärjestelmää ei nykyään rasita pelkkä lukeminen ja opiskelu, vaan yhä enenevässä määrin lapset tuijottavat erilaisia näyttöjä suuren osan päivästä. Varsinkin älypuhelimet ovat melko lähellä lapsen silmiä, jolloin näköjärjestelmä joutuu kovalle rasitukselle. Lapsen näöntutkimus on tarpeen varsinkin, jos koululaisella on ongelmia lukemisessa, oppimisessa, keskittymisessä ja/tai toistuvia päänsärkyjä. Hyvä näkö on perusta lapsen oppimiselle ja miellyttävä näkeminen helpottaa lapsen koulunkäyntiä huomattavasti.
Tärkeintä on, että lapsen näkemiseen liittyvät ongelmat havaitaan ajoissa ja ratkaistaan nopeasti ja ammattitaidolla.
Kirjoittaja: Satu Järvinen, Pro-Auctore, Optometrist / Optikko
