Toivottakaa tervetulleeksi!
Syyskuussa pyörähtää käyntiin moni kerho, ryhmä, kurssi ja usein mukana on entisiä, vanhoja tuttuja ja ehkä joku uusi. Monelle se on vaikea paikka – moni jää jopa kotiin sen takia, ettei kehtaa. Kun siellä muut kuitenkin tuntevat toisensa ja minä en ketään. Sisäänpäinlämpiävät ryhmät ovat monelle kauhistus.
Toisaalta on paljon toimintaa, jossa asiaa ei ajatella sen enempää. Kun ovet ovat auki ja sisälle saa tulla, se riittää. Mutta riittääkö se?
Moni yhdistys kärsii kadosta – toimivia ihmisiä ei vaan ole, uusia jäseniä toimintaan ei ilmesty mistään.
Samanaikaisesti moni ihminen jää yksin kotiinsa, ja moni yhdistys tai ryhmä kaipaisi uusia jäseniä pysyäkseen hengissä.
Jospa siis toivotettaisiin ensin vaikka jokainen uusi ihminen oikein kädestä tervetulleeksi. Otettaisiin mukaan ja esiteltäisiin muille. Sovittaisiin vaikka etukäteen henkilö, joka johdattelee uudet mukaan toimintaan ja kertoo ainakin perusasiat toiminnasta.
Josko ihan ilmoiteltaisiin ihmisille, että meillä olisi tilaa, meillä tarvittaisiin väkeä. Että voisin valita sellaisen toiminnan tai harrastuksen, johon olisin tervetullut. Ihmisellä on kuitenkin vahva tarve olla tarpeellinen, kuulua ryhmään.
Kukaan ei kyllä juurikaan kotoa hae, että omaakin aktiivisuutta tarvitaan. Ja rohkeutta ylittää se kynnys. Mutta miten mukavaa se onkaan, kun vastassa on ihminen, joka kertoo, että on hienoa kun tulit. Olet tervetullut!
Maire Soiluva
Päätoimittaja
