Kokeilussa sähköpyörä: Olotila vähintään cool!
Nykymaailmassa tuntuu, että näin pienissä kaupungeissa asuvat ihmiset ovat tulleet mukavuuden haluisiksi, koska kauppaan mennessäkin pitäisi päästä parkkeeraamaan auto oven viereen. Jokainen kävelty metri on säästettävä. Liikkuminen kävellen paikasta A paikkaan B lyhyelläkin matkalla on monelle viimeinen vaihtoehto ja perinteinen polkupyörä jää myös siten monelta käyttämättä. Sähköpyörät ovat tulleet, mutta ovatko ne tulleet jäädäkseen? Kotiseutulainen hyppäsi tällaisen trendilaitoksen satulaan ja kävi testaamassa mistä on kyse.
Kuulun mukavuudenhaluisten joukkoon ja saavuin vain hieman yli kilometrin päästä noutamaan pyörän testattavaksi, (oman perinteisen mallin kolmevaihteisen fillarini ollessa edelleen kolmen kesän jälkeen huoltamatta) mukavasti ilmastoidulla autokyydillä.
Forssan Citymarketin Intersportin kauppias Aki Siika-Aho oli halukas tarjoamaan minulle mahdollisuuden kokeilla 7-vaihteista Madison Atlantis -sähköfillaria. Hyvän kauppiaan tavoin hän kertoo minulle kaiken tarvittavan ennen kuin lähden testaamaan tuota polkupyöräilyn evoluutiota edustavaa tuotosta. Ennakoiva ajatukseni oli, että nyt ei tarvitse hikoilla, joten otin varusteeksi farkut ja samettisen pikkutakin, koska ajattelin että tällainen tuote on suunnattu mukavuuden alueella oleilevalle henkilölle optimaalinen.
Ylinopeuden rajoilla
Kun pääsen ovesta ulos ja otan ensipolkaisun, voin jo todeta, että Atlantis on mukava fillari, jolla polkisi Forssan kokoisessa kaupungissa ilman sähköavustusjärjestelmääkin. Yhtiönkadulle päästessäni pääsen hyödyntämään sähköavustusjärjestelmää ja ohitan edessä polkevan rouvan ja hänen pienen tyttärensä kuin Kimi Schumin aikoinaan Span Eaurouge-mutkassa!
Vatsanpohjaan hiipii innostunut tunne ja mietin, että nyt täytyy päästä vaativampiin olosuhteisiin. Tyhjyyttään ammottava Saksankatu shikaaneineen, jossa on 30 km/h nopeusrajoitus, menee sulavasti ja huomaan, että nyt ollaan jo ylinopeuden rajoilla. Suositus ajaa 25 km/h on olemassa ja tiedän, että sähköpyörällä pääsee jopa lähelle mopojen vauhtia, mutta mieluummin nautin helteisestä päivästä ja keräilen kruisaillessani ihailevia katseita vastaantulevilta ammattikoulun oppilailta. Oloni on vähintään cool!
Lähtemätön vaikutus
Seuraava haaste on Lamminrannan urheilukentän ja sairaalan välissä olevat metsäpolut nousuineen. Jyrkin näistä nousuista alkaa lupaavasti, mutta pääsen noin puoleen väliin, jonka jälkeen tyydyn taluttamaan jokusen metrin yllä olevalle kävelypolulle. Reissun raskain osa oli siinä, ja toista yritystä en ota, koska helteinen keli meinaa hiostuttaa kainaloni jo nyt, ja sitähän en tullut tällä testillä hakemaan, vaan päinvastoin.
Koitan vielä toisen hieman helpomman nousun, joka menee nautinnollisin sävelin polun loppuun asti ilman turhaa rehkimistä. Tämän suoritettuani ajelen rauhassa kaupungin poikki ja kohtaan liikennevaloissa aiemmin ohittamani äiti ja tytär -yksikön. Meillä on hetki aikaa smalltalkata aiheesta sähköpyörä, koska vauhdikas menoni teki heihin selkeästi lähtemättömän vaikutuksen. Tytär kertoo, että hänen äitinsä oli hankkinut moisen ja säästää nyt 20 minuuttia työmatkastaan! Ajattelen, että joillekin sähköpyörä on mitä mainioin ostos siis!
Terassikierrokselle jotain ihan muuta
Halkaistuani kaupungin on aika mennä esittelemään pyörää Piipputerassille, jossa muuan charmantti herrasmies, nimeltään Rami, kertoo omistavansa sähköpyörän (malli jää mysteeriksi) ja erittelee hyviä ja epäkäytännöllisiä puolia.
Ensimmäisenä hän toteaa, että kaupunkialueella asuessa polkupyörän elinkaari omistajalleen on jo itsessään haastava asia, mutta maisema-ajoon ja jopa maastoon sähköpyörä istahtaa ihanasti. Terassikierrokselle kannattaa olla ihan oma pyöränsä sähköisen sijaan. En voisi olla enempää samaa mieltä hänen kanssaan.
Kun mietin Ramin kertomaa, voin ajatuksissani sukeltaa varjoissa hiipivän ammattimaisen pyörävarkaan mielenmaisemaan ja nähdä sähköpyörän kiiluvan tämän silmissä samoin, kuin kokki näkee laadukkaan sisäfileen. Tämän takia, kun sijoittaa sähköpyörään, kannattaa sijoittaa ainakin 50-70 € siihen, että ostaa kaksi lukkoa; laadukkaan ja jämerän telalukon, sekä vaijerilukon, jolla saa lukittua pyörän telineeseen.
Kahvit juotuani huomaan lähtiessäni, kuinka kadehtivat katseet seuravat minua kun poistun kehräämön alueelta tukka hulmuten palauttamaan pyörää Akille.
Tätä haluaisi lisää…
Sähköpyörät tekevät kauppansa kuulemani mukaan, mutta perinteinen malli hallitsee fillarikenttää edelleen. Omasta näkökulmasta sanoisin, että yli 2000 euroa on lompakon tyhjentävä hinta, mutta tuote on syystä sen hintainen. Käyttökokemus oli huikea ja koukuttava. Tätä haluaisi ilman muuta lisää, mutta. Kaupunkilaiskiaisen roolissa pidän siitä, että silmäni voivat keskittyä maisemien katselemiseen, ilmastointi on säädetty sopivalle ja voin nauttia vaikka kylmää juomaa kun teen matkaa autolla (mieluusti kyyditettynä) paikasta A paikkaan B. Kun tämä ei ole mahdollista, voisin tehdä matkani nätin ilman sattuessa kohdalleni sähköpyörällä koska vain.
Jos haluat tutustua tarkemmin pyörään, suosittelen poikkeamaan Intersportin myymälässä, tai nykytyyliin, googlettamaan”Madison Atlantis 2”.
Madison Atlantis 2
- Vaihteisto Shimano Nexus 7, Revoshift
- Renkaat Impac Street pistosuojattu 42-622
- Istuin Selle Royal Rio plus, RVS 8026
- Paino 24,9 kg
- Moottori Shimano STePS E5000 -keskiövetoinen avustusjärjestelmä, teho 250W, huippunopeus 25 km/h
- Akku Shimano Steps BT-E6000 -Lithium-ioni-akku 418W. Akun kesto yli 1000 latauskertaa ilman merkittävää kapasiteetin häviötä. Shimano Steps E6002 laturi. Latausaika n. 7,5 h täyteen lataukseen.
- Käyttömatka 85 km (normal mode) jopa 125 km (eco mode)
- Säädettävä 3 tehoalueen avustu-steho sekä kävelyavustin. Selkeä-lukuinen mittariyksikkö, joka näyttää akun varauksen, käyttömatkan, avustustehon sekä muut mittaritoiminnot.
Madison-sähköpyörät Forssassa myy Intersport.
Teksti: Matti Paavilainen
