Huomio liikenteeseen, ei kännykkään
Lapsen riskiä liikenteessä lisäävät pieni koko, kokemattomuus sekä se, että lasten tarkkaavaisuus, impulssikontrolli ja oman toiminnan ohjauksen taidot ovat vielä kehittymässä. Lapsen tarkkaavaisuus saattaa herkästi kiinnittyä liikenneturvallisuuden kannalta epäolennaisiin, lasta kiinnostaviin, asioihin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suojatiellä lapsen huomio kiinnittyy suloiseen koiraan tai hienoon autoon liikenteen tarkkailun sijaan. Lapset ovat myös nopeita ja vaikeasti ennakoitavia.
Lasten on vaikeampi arvioida liikenteen mahdollisia vaaroja ja riskejä. Lapsi ei kykene aikuisen lailla arvioimaan lähestyvän auton nopeutta ja etäisyyttä. Lapsi ei välttämättä huomio erilaisia näkemäesteitä kuten lumikinoksia tai pensaita eikä aina muista tarkistaa, tuleeko niiden takaa joku. Lisäksi lapsen pieni koko aiheuttaa sen, että muut tielläliikkujat eivät välttämättä huomaa lasta.
Lasten on vaikea muistaa liikennetermejä ja –symboleita. Esimerkiksi käsitteet oikea ja vasen ovat monelle 6-vuotitaalle vielä vaikeita asioita muistaa. Siksi yksinkertaistetut säännöt ovat koulun aloittaville lapsille parhaita sääntöjä.
Miten lapsen kannattaa kulkea kouluun?
Kävely on lapselle hyvä tapa aloittaa itsenäisen liikkumisen harjoittelu, sillä kävelyvauhdissa lapselle jää enemmän aikaa havaintojen ja päätösten tekemiseen. Lapsen itsenäinen liikkuminen kartuttaa lapsen liikenteessä liikkumisen taitoja ja lapsi saa arkiliikuntaa. Lasten omatoiminen liikkuminen parantaa myös koulun lähiympäristön turvallisuutta, kun autoilu koulun läheisyydessä vähenee.
Polkupyörällä ajaminen vaatii vielä monelta koulunsa aloittavalta lapselta tarkkaa keskittymistä itse pyöräilyyn. Motorisiin taitoihin keskittyminen vie lapsen tarkkaavaisuutta pois liikennetilanteista ja niiden riskeistä. Lapsen henkilökohtaiset valmiudet ja liikenneympäristö ratkaisevat, milloin lapsen on turvallista aloittaa pyöräily kouluun.
Koulumatkan suunnittelu
Tien ylitykset ja risteykset ovat pienelle koululaiselle liikenteen vaarallisimpia paikkoja, joissa tapahtuu eniten onnettomuuksia.
Koulumatka kannattaa suunnitella lapsen kanssa niin, että matkalla on mahdollisimman vähän risteyksiä ja tien ylityksiä. Lyhyin reitti ei aina ole se turvallisin reitti.
Tien ylitykset kannattaa suunnitella niin, että lapsi käyttää tietä ylittäessä mahdollisimman turvallista suojatietä tai ali- ja ylikulkua.
Koulumatkan harjoitteluun menee aikaa
Yksinkertaiset neuvot jäävät lapsen mieleen parhaiten:
”Pysähdy aina ennen kuin ylität tien ja tarkista kaikista suunnista, onko autoja tulossa.”
Koska etäisyyden ja nopeuden arviointi on vielä lapselle vaikeaa, lapselle voi kertoa selkeitä rajoja
”Jos auto on tuon talon kohdalla, silloin ei enää saa ylittää tietä”.
Auta lasta huomaamaan mahdolliset vaaratilanteet:
”Tuon pensaan takaa saattaa tulla joku yllättäen.”
”Tässä risteyksessä autoilija ei näe sinua, koska olet lyhyt.”
Kerro lapselle, että parkkipaikoilla tulee varoa peruuttavia autoja. Auton kuljettaja ei välttämättä näe lasta, koska hän on lyhyt.
Keskustele liikenteestä ja kertaa toimintamalleja mahdollisimman usein lapsen kanssa:
”Mitä pitikään tehdä ennen tien ylittämistä?
”Mitä puetaan päälle liikenteeseen, kun on pimeää?”
Tutkikaa, kuinka paljon koulumatkan kulkeminen vie aikaa. Kun lapsi ja vanhemmat varaavat koulumatkaan riittävästi aikaa, lapsi voi kulkea koulumatkan turvallisesti ja rauhallisesti ilman huolta myöhästymisestä.
Vanhempien on tärkeä huolehtia, että lapsella on käytössään asianmukaiset turvavarusteet (esim. heijastimet, pyöräilykypärä, valot pyörässä).
Kun perusasiat ovat hallussa, kannattaa antaa lapsen toimia itsenäisesti ja seurata vierestä.
Vinkit puhelimen käyttöön
Pieni koululainen ei osaa arvioida puhelimen käyttöön liittyviä riskejä.
Kerro lapselle, että kännykällä viestittely, puhuminen, pelaaminen tai videoiden katsominen vie hänen huomionsa pois liikenteestä ja voi siten aiheuttaa vaaratilanteita.
Sovi lapsen kanssa, että liikenteessä liikkuessa kännykän paikka on aina muualla kuin lapsen kädessä, jotta lapsi voi huomioida liikennettä. Hyvä paikka kännykälle on esimerkiksi lapsen koulureppu.
Neuvo lasta pysähtymään turvalliseen paikkaan, jos matkan aikana tarvitsee käyttää puhelinta. Vasta pysähtymisen jälkeen puhelimen voi ottaa käteen.
Vältä itse soittamasta lapselle, kun tiedät hänen olevan koulumatkalla.
Näytä hyvää esimerkkiä kännykän käytössä. Lapsi ottaa aikuisista mallia- niin hyvässä kuin pahassa.
Kaverien kanssa
Kouluiässä kaverit tulevat entistä tärkeämmiksi ja lapsi harjoittelee itsenäistä liikkumista yhdessä ystävien kanssa.
Lapsen tarve kuulua ryhmään voimistuu ja omien kavereiden asenteet ja tavat vaikuttavat lapsen toimintaan myös liikenteessä.
Muistuta, että kaverien kanssa liikkuessa on aina myös itse tarkistettava, että tien ylittäminen on turvallista.
Muistuta, että liikenteessä kannattaa toimia aina turvallisesti, vaikka muut toimisivat toisin.
Turvallisesta kulkemisesta ja yhteisistä pelisäännöistä kannattaa keskustella myös muiden vanhempien kanssa. Esimerkiksi koulun vanhempainillat voivat olla hyvä paikka keskustella koulumatkojen yhteisistä pelisäännöistä.
Naapuruston perheiden kanssa voi toteuttaa yhdessä kävelevän koulubussin. Kävelevässä koulubussissa lapset kävelevät kouluun yhden tai useamman aikuisen kanssa etukäteen sovituin reitein, aikatauluin ja pysäkein. Kävelevän koulubussin avulla perheet voivat yhdessä tukea lasten koulumatkojen turvallisuutta ja toisaalta saavat vuorottelua lapsen kouluun saattamisessa.
Lähde: Liikenneturva
