Jokioisten ja Humppilan kuntien alueella on liikennöity kapearaiteisilla junilla jo 125 vuoden ajan!

Jokioisten rautatien tavarajuna Humppilasta Forssaan Loimijoen ylittävällä sillallla Jokioisissa toukokuussa 1973. (Kuva Vesa Venho)

Rata ja liikennepaikat

Jokioisten rautatie oli järjestyksessä toinen maamme yleiselle liikenteelle avattu kapearaiteinen rautatie heti vuonna 1897 liikenteelle avatun Mäntän rautatien jälkeen. Radan päälinjan pituus oli 22,4 kilometriä ja raideleveys 750 mm. Rautatie päättettiin rakentaan valtion rataverkkoa kapeammalle raideleveydelle, sillä kapea raideleveys oli hinnaltaan edullisempi rakentaa.

Jokioisten rautatien aloittaessa toimintansa sillä oli ainoastaan viisi liikennepaikkaa: Humppila, Minkiö, Jokioisten kartanon seisake sekä Jokioinen ja Forssa. Jokioisten rautatiellä alkoi moottorivaunuliikenne 1930-luvun alussa, jolloin perustettiin kymmenkunta uutta seisaketta merkittävimpiin tasoristeyksiin.

Forssassa rautatie oli kiinteässä yhteydessä Finlaysonin Forssan tehtaiden rataverkkoon, joka oli sähköistetty 500 voltin tasavirralla.

Liikenne 1898 – 1974

Tavaraliikenne muodosti Jokioisten rautatien kuljetusten selkärangan sen alusta loppuun saakka. Alunperin rautatie perustettiinkin palvelemaan juuri Jokioisten ja Forssan kehittyvän teollisuuden tarpeita. Forssan päätuote kangas ja Jokioisten metallituotteet piti saada maailmalle. Lisäksi tehtaiden tarvitsemat raaka-aineet kuljetettiin junalla. Tavarat kulkivat Koiviston eli nykyisen Humppilan rautatieaseman kautta. Humppilassa tavarat siirtokuormattiin VR:n vaunuista kapearaiteisiin vaunuihin ja päinvastoin. Jokioisten rautatiellä oli käytössään 1930-luvulta alkaen myös lavettivaunuja, joiden päällä voitiin kuljettaa leveäraiteinen VR:n vaunu Humppilasta Forssaan ja takaisin. Lavettivaunut olivatkin aktiivisessa liikenteessä aina vuoteen 1974 asti. Esimerkiksi Forssan ja Tampereen Finlaysonin tehtaiden välillä liikennöivät erilliset kangasvaunut, jotka VR oli varannut kangastavaran kuljetuksiin. Vilkkaimpana vuonna, sotavuonna 1940, kuljetettiin yhteensä 90 000 tonnia tavaraa. Vilkkain vuosi matkustajaliikenteessä oli vuosi 1945, jolloin rautatiellä matkusti yhteensä 402 254 ihmistä.

Kilpailu autoliikenteen kanssa

Jokioisten rautatie joutui 1940-luvulle tultaessa yhä kovempaan kilpailuun jatkuvasti kasvavan autoliikenteen kanssa. Sota hidasti tätä kehitystä, mutta vuonna 1951 Jokioisten rautatie aloitti matkustajaliikenteessä linja-autojen käytön ja 1954 lopetettiin viimeinenkin Jokioisten rautatien matkustajia kuljettaneista junavuoroista. Tavaraliikenne jatkui vielä 20 vuotta, mutta 1960-luvun lopulla nähtiin yhä selvemmin liikkuvan kaluston ikä ja radan heikkenevä kunto. Rata ja vaunukalusto olivat kaikki yli 70 vuotta vanhoja, joten radan kilpailukyvyn säilyttäminen autoliikenteen rinnalla olisi vaatinut mittavia investointeja, joihin radan omistajilla ei ollut halukkuutta.

Rautatien tavaraliikenteen kilpailukyvyn muita vastaavia ratoja pidempään säilytti em. lavettivaunuliikenne, jonka avulla vältyttiin hitaalta ja kalliilta siirtokuormaukselta Humppilassa.

Ajatus museorautatiestä viriää

Jokioisten rautatie alkoi 1960-luvun lopussa kiinnostaa myös aktiivisia rautatieharrastajia. Hyvinkään-Karkkilan rautatien loppuessa 1967 lahjoitti sen omistaja Kymin Oy harrastajille rautatien höyryveturin nro 5, joka kuljetettiin Jokioisten rautatien veturitalliin Forssaan. Veturilla ja vuonna 1969 ostetuilla parilla vaunulla alettiin liikennöidä vuonna 1971 harrastajavoimin viikonloppuina museojunia vielä kaupallisessa liikenteessä olleen Jokioisten rautatien radalla Forssan ja Humppilan välillä. Suomen ensimmäinen museojuna ajettiin Forssasta Humppilaan 21.8.1971. 

Kokemukset museorautatietoiminnasta olivat myönteisiä ja toimintaa jatkettiin vuoteen 1973 saakka, jolloin rautatien omistanut yhtiö sanoi irti Museorautatie Forssa-Humppila ry:n (nykyinen Museorautatieyhdistys ry) kanssa solmitun liikennöintisopimuksen. Toimenpide ennakoi Jokioisten rautatien lakkautusta, joka tapahtuikin vuonna 1974.

Jokioisten rautatien viimeinen kaupallinen tavarajuna ajettiin 29.3. 1974 höyryveturi nro 4:n vetämänä Humppilasta Forssaan.

Rautatien pelastaminen romutukselta

Rautatiestä purettiin heti keväällä 1974 yhdeksän kilometrin osuus Forssa-Jokioinen ja vuonna 1975 osuus Minkiö-Humppila. Jäljelle jääneestä kuuden kilometrin osuudesta käytiin ostoneuvotteluja rautatien omistajan ja Museorautatie Forssa-Humppila ry:n kanssa. Useiden välivaiheiden jälkeen perustettiin harrastajien toimesta osakeyhtiö, eli Jokioisten Museorautatie Oy, joka keräsi osakeannilla tarvittavan rahasumman kokoon ja osti helmikuussa 1978 Minkiö – Jokioinen-rataosuuden siihen kuuluvine maa-alueineen ja rakennuksineen. Jokioisten Museorautatie oli syntynyt.

Museojunaliikenne ja Humppilan rata

Jokioisten Museorautatien höyryvetureilla vedetty museojunaliikenne Minkiön ja Jokioisten välillä käynnistyi kesällä 1978 ja jatkui tuolla välillä vuoteen 1994 saakka, jolloin liikenteelle voitiin avata vanhalle ratapenkereelle uudelleen rakennettu 8 kilometrin pituinen Minkiö – Humppila-rataosuus. Jokioisten Museorautatien pituus kasvoi tällöin nykyiseen 14 kilometriin. Uudisrakennus oli mahdollinen Humppilan ja Jokioisten kuntien, Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR:n myötävaikutuksella sekä merkittävällä materiaali- ja rahallisella tuella.

Museorautatieyhdistys

Jokioisten Museorautatien toimintaa ylläpitää Museorautatieyhdistys, johon kuuluu noin 870 jäsentä eri puolilta Suomea ja maailmaan. Yhdistyksen toiminta perustuu palkattomaan talkootyöhön. Museorautatien ylläpitäminen on suuri kokonaisuus, johon kuuluu niin liikennöintiä, asiakaspalvelua, maisemanhoitoa kuin kaluston ja rakennusten kunnostustakin. Kaikki toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan toimintaan ja tekemistä löytyy varmasti kaikille.

Teksti: Jussi Tepponen ja Marko Laine.