Maaseudulla infra ei tue sähkötaksien aikaa
Autoilu kehittyy ympäristövaateiden mukana. EU:n päätöksen mukaisesti ensi elokuusta lähtien julkisten toimijoiden hankinnoissa vähäpäästöisten autojen osuus pitää olla keskimäärin 38,5 prosenttia. Tämä koskee muun muassa kela- ja koulukyytejä. Suomessa tiheästi asutuilla alueilla vaatimus on 50 prosenttia ja haja-asutusalueilla vähemmän. Isoissa kaupungeissa sähköautoja jo löytyy, mutta kuinka valmiita maaseudun taksiautoilijat ovat vaatimuksiin?
Täyssähköauto Volkwagen ID 4 ja autoilija Jarkko Kauti
Jo aikaisemmin laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011) on velvoittanut julkisia hankintayksiköitä huomioimaan tieliikenteen moottoriajoneuvojen energiatehokkuuden ja ympäristövaikutukset ajoneuvojen ja henkilökuljetuspalveluiden hankinnoissa. Energiankulutus, hiilidioksidipäästöt, typpioksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöt ovat kriteerejä, joilla energia- ja ympäristövaikutusta arvioidaan.
Latausverkosto on vielä alkutekijöissään
Maaseudulla vaatimus vähäpäästöisistä autoista on noteerattu, mutta sitä ei yleisesti koeta vielä ajankohtaiseksi. Nykyisten sopimusten ollessa vielä voimassa kyytejä ajetaan olemassa olevalla kalustolla. Loimaalla koulukyytejä tuottavan Jyrki Ala-Nissilän mukaan asiassa on monta ratkottavaa asiaa ennen sähköautojen käyttöönottoa.
– Ensinnäkään tarjolla ei ole koulukyyteihin sopivia sähköautoja. Ajot ajetaan isoilla tila-autoilla eikä sellaisia sähköautoja juuri ole markkinoilla. Jos sähköautolla pääsee sen 130 kilometriä keskimäärin, on se maaseudulla aivan liian vähän, kun ajetaan koulukyytejä aamu- ja iltapäivisin. Mitenköhän sähköautot pelaavat pakkaskeleillä?
– Toiseksi maaseudulla ei ole olemassa sähköautoille riittävää latausverkostoa tai kaasuautoille tankkauspisteitä. Aika ei ole vielä kypsä ekotakseille. Ajamme dieselautoilla ainakin vielä kolme vuotta voimassa olevan sopimuskauden loppuun. Olisi hyvin kallista vaihtaa koko kalusto kerralla sähköautoiksi.
Taksiautoilija Ala-Nissilältä ei ole koskaan kyselty erikseen sähköautokyytiä. Hän miettii sähköautoon siirtymistä kalustonsa ainoan henkilöauton osalta sen tullessa vaihtoikään muutaman vuoden päästä.
-Sähköautot kehittyvät koko ajan. Asiakaskunnan kysynnän ja vaatimusten mukaan tietenkin eletään. Toivon jonkun täällä Loimaalla lähtevän tarjoamaan sähkötaksipalveluita. On eduksi meille muillekin, että nähdään, miten ala kehittyy.
Invatakseille ei löydy sopivia sähköautomalleja
Jokioisilla autoilevan Juha Liuskin kalusto koostuu inva-autoista ja busseista. Nämä ovat toistaiseksi vapautettuja tiukoista päästövaatimuksista. Inva-autojen hankaluus sähköautoilun kannalta on matalalattiarakenteet, jotka hankaloittavat akkujen sijoittamista. Pyörätuolien turvalaitteet ja kiinnityssarjat vaativat tilaa auton pohjarakenteissa.
– Sähköautot eivät mielestäni sovi ennakoimattomaan taksiajoon. Ne ovat varmasti ajettavuudeltaan hyviä, mutta jos keskellä päivää tilataan kyyti kauas, eikä akussa ole enää riittävää varausta, niin kyytiä ei voida ottaa. Asiakkaat vaativat kyydin tulevan mahdollisimman nopeasti eikä siinä ole silloin aikaa ladata.
– Ylipäätään toivon asiakkailta maaseudulla uutta ajattelutapaa takseja kohtaan. On sekä asiakkaan että autoilijan kannalta eduksi, jos taksitilausta pystyy etukäteen ennakoimaan. Silloin taksin saa varmimmin haluamaansa aikaan, oli se sitten sähköauto tai joku muu.
– Sopimusajot ovat eri asia ja ennakoitavissa, pohtii Liuski sähkökyytien saatavuutta. Silloinkin pitäisi olla kaksi sähköautoa, oma auto aamupäiväajoille ja oma iltapäiväajoille toisen ollessa latauksessa.
Hän ei tiedä seudulla olevan täyssähköautoja. Joitakin hybridejä löytyy, jotka vielä tällä hetkellä täyttävät päästövaatimukset. Vähäpäästöisiksi lasketaan autot, joiden ajonaikaiset päästöt ovat alle 50 g/km. Vuoden 2026 alusta lukien päästövaatimus kiristyy nollaan. Tällöin ladattavat hybridiautot putoavat pois laskuista.
– Ei maaseudulla kysellä sähköautojen perään. Täällä ollaan onnellisia, kun lauantai-iltana viihteellä ylipäätään saadaan taksikyyti yöllä ja päästään jollain kotiin.
Taksiala sähköistyy päästövaateiden ohjaamina
Pioneereja kuitenkin tarvitaan. Sellainen on Mellilän ja Kosken alueella liikennöivä Jarkko Kauti. Hän on juuri hankkinut uuden täyssähköauton taksikäyttöön. Auto on Wolkswagen ID 4, joka luokitellaan ns. citymaasturiksi.
– Halusin olla mukana kilpailussa kyytien päästöluokittelun takia. Myös kustannustekijät, kuten kiristynyt polttoaineen hinta ja huoltokulut, edesauttoivat siirtymistä sähköautoon.
Kautilla on paljon moottoriurheilutaustaa muun muassa kartingin, pikkuformulan, merkkiautoluokan ja kestävyysajojen saralta. Hän myöntää yllättyneensä sähköauton ajomukavuudesta ja hiljaisuudesta. Kauti kertoo lyhyen kokemuksen perusteella sähköauton tuntuvan jopa paremmalta käytössä kuin polttomoottorikäyttöisen.
– Pystyn täyssähköautolla maaseudulla tekemään 300 kilometrin ajon, joka riittää. Pystyn lataamaan auton kotona Mellilässä sekä firman toimipisteessä. Tunnissa auto lataa 50 kilometriä ajomatkaa.
– Uudella sähköautolla on ollut hyvä vastaanotto. Ihmiset ovat siitä kiinnostuneita ja haluavat täyssähköauton kyytiin jo pelkästään kokemuksen ja tutustumisen vuoksi. Etenkin iäkkäät ihmiset ovat olleet uteliaita.
Nykyään tarjolla on energialähteeltään erilaisia vaihtoehtoja auton valintaan. Ympäristövaikutukset eivät ole ainoastaan suoria päästöjä, sillä epäsuoria ympäristövaikutuksia syntyy paitsi polttoaineiden tuotantotavoista ja koko valmistusprosessissa käytetyistä raaka-aineista. Päästöjäkään ei voi vertailla suoraan, kun jo pelkästään sähköä tuotetaan monin eri tavoin. Auton koko elinkaaren päästöjen laskeminen on hankalaa.
