Tavoitteena täydellinen taulu: Maisemat ja luonto portaalaistaiteilijan mieliaiheita
Galleria Jokitörmä pursuu Tammelan Portaassa kuvataidetta. Eikä pelkästään esille ripustetulla annillaan. Selväksi käy heti alkuunsa, että yksityistä galleriaa yllä pitävä taidemaalari Eero Leppänen omaa omavaraisesti myös valmiudet vaihtuviin näyttelyihin.
Kuvauksellisessa miljöössä sijaitseva taidegalleria toimii Portaanjokeen viettävässä hämäläisluonnon syleilyssä.
Asia selviää pelkästään taiteilijan galleriatilojen seinustoja lattianrajassa nojaavasta reservitarjonnasta. Poimittavaksi riittää esimerkki jos toinenkin mahdollista esillepanoa odottavista ehdokkaista.
− Muistatko vielä, kun kokeilin 1980-luvun lopulla tällaista vähän abstraktimpaa ja pelkistetympää tyyliä, Eero Leppänen kysäisee parin satunnaisotannalla valikoituneen näytteen saattelemana.
Samaisen kauden töitä löytyy arvioitavaksi useampiakin. Myöntämään pääsee asiaa kysyttäessä, että tottahan toki muistan, joskin esimerkkinäytteiden muistia virkistävän efektin osaltaan avittamana.
-Maisemia ja luontoahan nämä abstraktiset työnikin kuvaavat kuten maalaukseni yleensäkin, Eero Leppänen summaa jo reilut kolme vuosikymmentä jatkunutta ammattitaitelijan uraansa.
Mitä taiteelliseen tyylilajiin kaiken kaikkiaan tulee, on Eero Leppänen kuitenkin vakiinnuttanut ilmaisunsa esittävälle linjalle. Asiaan kuuluu, että hänen työnsä puhuttelevat persoonallisella konstailemattomuudellaan. Niihin perehtyen vakuuttuu, että kauneus ei kaipaa kuvataiteessa kyytipojakseen makeilua.
Aiheita ja motivaatiota riittää
Eero Leppänen pitää edelleen huolen siitä, että tuorettakin taidetta syntyy.
− Ehkä ei enää vauhdikkaimpien aikojen tahtiin, mutta kuitenkin. Onhan taulujen maalaamisessa sekin arvonsa, että siinä kuluu aika mukavasti.
Herättää hänessä toisaalta omia ajatuksiaan katseen luominen kymmenlitraiseen peltipönikkään, joka sisältää taulukankaiden pohjustamiseen tarkoitettua valkoista maalia. Taiteilija toteaa purkin olevan tässä vaiheessa noin puolillaan.
− Täytyy käyttää ainakin se loppuun ja katsoa, että kannattaako sitä enää lisää hankkiakaan, taitelija pohtii tavalla, joka pistää epäilemään miehen tosissaan olemista.
Epäilypäätelmä saa vahvistusta, kun hän esittää jatkossa ajatuksen, että ei taiteen tekemisestä aidosti innostunut asiaa niin vain jätä taakseen.
− Sitä ajattelee, että jos vielä saisi joskus maalatuksi ihan täydellisen taulun, jossa kaikki osuisi niin kohdalleen, että parempaa olisi mahdoton tehdä.
Hän huomauttaa, että ainakaan aiheet eivät taiteilijalta maalaamalla lopu. Sama loppumattomuuden määritelmä pätee hänen mukaansa niin värisävyjen käytön kuin muidenkin ilmaisullisten mahdollisuuksien osalta.
Maisemat Eero Leppänen määrittelee itseään tällä hetkellä eniten kiinnostavaksi aihepiiriksi. Hän toteaa tuntevansa taiteilijana etenkin syksyn ja talven luonnossa kohteiden osalta kiinnostavimmiksi vuodenajoiksi.
− Erityisesti noissa vuodenajoissa vetoaa niiden tunnelma, jonka luomisessa valolla on ratkaiseva osuutensa.
Portaan poika juurillaan
Alkujaankin Portaan poikiin lukeutuva Eero Leppänen palasi synnyinmaisemiinsa muutaman Tammelan Forssan puoleisella laidalla asumansa vuoden jälkeen huhtikuussa 1994.
Muuttoa takaisin Portaaseen edelsi kaksi työntäyteistä vuotta vaatinut taloremontti. Se tarkoitti taitelijan yhdessä vaimonsa Tuulan kanssa Turpoonjokeen viettävältä tontilta hankkiman satavuotiaan kiinteistön kunnostamista nykyiselleen taidegalleriaksi ja perheen asunnoksi.
Aivan oman lukunsa muodostavat tontin saattaminen nykyiseen paratiisiasuunsa samoin kuin sen pitäminen vuodesta toiseen omana yhtä kukoistavana taideteoksenaan.
− Se oli varmaan tämä ympäristö, joka veti puoleensa, Eero Leppänen muistelee vaihetta, jolloin sekä talon että tontin kunnostus odottivat vielä töihin tarttujaansa.
Historia lyhyeen kaavaan tiivistäen Leppästen toimesta täysremontin kokenut hirsirakennus on valmistunut alun perin vuonna 1892 Hannulan tilan väentuvaksi. Ajan ja käytön kovasti koettelema kiinteistö päätyi jatkossa ainakin kirjaston ja kahvilan käyttöön sekä Forssa Yhtiölle metsäpomojen asunnoksi ja parturin toimitiloiksikin.
Teksti ja kuvat: Erkki Kuronen
