Voikukka on voima-yrtti
Voikukka on selviytyjä. Se voi puskea kasvuun uskomattoman ahtaista raoista asvalttikadulla. Kasvi sisältää luonnon voimia, joita se antaa runsain määrin meillekin. Se on monipuolinen ravintokasvi ja rohto. Kaikki siinä on käyttökelpoista: lehdet, kukat, kukkanuput, juuret, jopa lenninhaituville ja ontolle varrellekin on löytynyt käyttöä.
Voikukka on nimetty tämän vuoden villiyrtiksi. Se on voimakkaan makuinen, pippurinen, usein myös kitkerä. Lehdistä saa vahvaa makua salaatteihin – se on luonnon rucola. Voikukka sopii myös lämpimiin ruokiin, muhennoksiin ja munakkaisiin. Maku lievenee kuumennettaessa.. Kuivatut lehdet sopivat monikäyttöisiin viherjauheisiin. Nuput voi säilöä etikkaliemeen ja käyttää kapristen tapaan.
Kukat ovat mainioita siman, siirapin ja hillon ainesta tai salaatin koristetta; kukinnon vihreä osa kannattaa jättää käyttämättä. Nyppiminen on työlästä hommaa, mutta metinen ja aurinkoinen maku palkitsee vaivan.
Voikukan juuri on luku sinänsä. Hyvin pestyt ja harjatut juuret kuivataan ja paahdetaan juurijauheeksi. Pula-aikana siitä tehtiin kahvinkorviketta, ja hyvän kofeiinittoman juoman siitä saa nykypäivänäkin. Juurta kerätään varhain keväällä tai myöhään syksyllä, jolloin juuren tehot ovat parhaimmillaan.
Voikukassa on C-. B-, A-, K- ja E-vitamiineja. C-vitamiinipitoisuus on sitä suurempi, mitä kitkerämpi maku on. Vitamiinipitoisuus on parhaimmillaan keväällä ja aurinkoisilla paikoilla kasvavissa lehdissä, mutta varjoisammassa kasvaneissa on miedompi maku. Kaliumia ja kalsiumia voikukassa on myös mukavia määriä.
Voikukalla on tuhatvuotinen historia rohtona. Lehdissä on nestettä poistavia ja ruuansulatusta parantavia ominaisuuksia. Voikukkajauhetta voi käyttää kuuriluontoisesti paaston tueksi.
Voikukka on voimallinen ja tehokas kasvi, ja vaikutukset voivat olla yllättävänkin vahvat. Se kannattaa ottaa käyttöön, mutta hyvä on pitäytyä kohtuudessa.
VINKKI: MARINOI VOIKUKAN LEHTIÄ MUNAKKAASEEN
– Desilitran verran (kourallinen) tuoreita voikukanlehtiä. Isoista lehdistä riivi pois keskiruoti, pienet sellaisenaan. Pilko ja laita lautaselle. Ripottele päälle minttua, rakuunaa tai muita yrttejä. Liruta päälle ruokalusikallinen öljyä ja reilu teelusikallinen punaviinietikkaa. Anna marinoitua vartin verran. Kuullota pannulla pala purjosipulia (+ valkosipulia). Lisää munamassa (4 munaa ja tilkka kivennäisvettä) ja voikukanlehdet. Kypsytä miedolla lämmöllä.
Teksti ja kuvat: Eeva Suojanen
