Ympäristö

Pelkkä ohjelma ei Loimijokea pelasta

Ympäristöministeriön rahoittama Yhteistyöllä Loimijoki kuntoon (Loiku) -hanke päättyi marraskuun lopussa, mutta jatkoa on haettu ja työ jatkuu monessa eri kohteessa.

Pelkkä ohjelma ei Loimijokea pelasta | Ympäristö | Kotiseutulainen

Kaksivuotinen Loiku-hanke tuotti työkaluja, joita käyttämällä Loimijoen vesistöalueen tila saadaan paremmaksi.

Pelastussuunnitelma valmis

− Hankkeen näkyvin tulos on Loimijoen pelastusohjelma, kertoo ympäristöasiantuntija Hanna Alajoki. Pelastusohjelma kokoaa yhteen Loimijoen alueen vesien tilaan keskeisesti vaikuttavat tekijät ja vaikuttavimmat keinot vesien tilan parantamiseksi. 

− Pelkkä ohjelma ei kuitenkaan Loimijokea pelasta, vaan nyt alkaa työ, jolla alueen keskeiset toimijat pyritään sitouttamaan sen toteuttamiseen, toteaa ympäristöasiantuntija Satu Heino

Tarve kokonaisvaltaisen suunnittelun kehittämiselle on tunnistettu myös ministeriöissä. 

− Olemmekin juuri jättäneet avustushakemuksen Maa- ja metsätalousministeriölle Loiku-hankkeen toimien jatkamiseksi. Tieto rahoituksesta saadaan alkuvuodesta.

Työkalukin valmiina

Toinen Loiku-hankkeen tuottama työkalu on uudenlainen toimintamalli kunnostustoimien suunnitteluun. Mallia kehitettiin Punkalaitumen Nientenojalla. 

– Ajatuksena on ottaa maanomistajat mukaan kunnostustoimien suunnitteluun alusta alkaen. Aluetta katsotaan kokonaisuutena ja toimia suunnitellaan samanaikaisesti maa- ja metsätalousalueille huomioiden myös alueen virkistyskäytön ja luonnon monimuotoisuuden tarpeet, kertoo mallin kehityksestä vastannut Hanna Alajoki.

– Maanomistajat on helpompi saada innostumaan toimista, joista he kokevat hyötyvänsä. Vähäjärvisellä alueella erityisen tärkeitä ovat kaikki toimet, joilla voidaan lisätä valuma-alueen veden pidätyskykyä ja sitä myötä hillitä tulvia ja eroosiota. 

Vaikka Loikun hankeaika oli vain kaksi vuotta, on jo kymmenen kohdetta etenemässä eri rahoituskanaviin ja sitä myötä toteutukseen. 

Työtä jatketaan

Pilottialueen suunnittelumalli ei jäänyt vain Nientenojalle, vaan sitä on jo hyödynnetty Kourajoella, jossa käynnistettiin marraskuussa valuma-alueen kunnostustoimien suunnittelu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rahoituksella. Loikun jatkohankkeessa malli on tarkoitus jalkauttaa Loimaan Hanhijoelle. Lisäksi mallia tullaan ensi vuonna hyödyntämään Tammelan järviyhdistysten hankkeissa. 

– Autoimme juuri Heinijärven, Jänijärven, Liesjärven ja Pääjärven yhdistyksiä rahoitushakemusten tekemisessä marraskuun avustushakuun. Näillä kohteilla valuma-aluesuunnittelu käynnistynee ensi keväänä, kertoo Satu Heino toiveikkaana. 

Lisäksi kunnostuksia toteutetaan tulevana kesänä mm. Huittisten Korkeakoskella ja Loimaan Lappijoella.

Raha ratkaisee

Loimijoen alueen vesien tilan paraneminen vaatii kaikkien alueen toimijoiden vahvaa tahtotilaa tarvittavien toimien toteuttamiseksi. Alueen kunnat (Forssa, Huittinen, Humppila, Jokioinen, Loimaa, Punkalaidun, Tammela ja Ypäjä) näyttävät tässä esimerkkiä ja ovat syksyn aikana sitoutuneet KVVY:n vetämän koordinointityön rahoitukseen vuoteen 2024 asti. 

– On upeaa, että kunnat ovat vahvasti mukana, mutta pelkällä kuntien rahoituksella alueen haasteita ei saada ratkaistua. Toiminnan laajuus onkin täysin riippuvainen hankehauissa onnistumisista ja myös muiden alueen toimijoiden sitoutumisesta työhön myös taloudellisesti, toteaa Satu Heino.

Aiheeseen liittyviä juttuja