Sisältöä elämään – työtä eläkeläisen ehdoilla

Moni tiukasti työelämässä kiinni oleva haaveilee leppoisista eläkepäivistä. Eläke ei kuitenkaan ihan aina ole avain auvoisaan onneen, vaan eläkeläiset voivat tuntea itsensä ulkopuolisiksi ja tarpeettomiksi sekä kärsiä köyhyyden aiheuttamasta varjosta. Eläkeliiton Eläkkeeltä töihin –hanke auttaa eläkeikäisten työllistymisessä.

Sisältöä elämään – työtä eläkeläisen ehdoilla | Työelämä | Kotiseutulainen

Eläkeliitto käynnisti elokuussa 2020 Eläkkeeltä töihin -kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on levittää tietoisuutta eläkeläisten erilaista työllistymismahdollisuuksista. 

STEA:n rahoittaman hankkeen tavoitteena on muun muassa eläkeläisköyhyyden vähentäminen ja eläkeläisten hyvinvoinnin lisääminen. Hankkeella luodaan uudenlaisia menetelmiä ja rakenteita sellaisten eläkeläisten työllistämiseksi, jotka sitä itse haluavat.

Hankkeen myötä on järjestetty tapahtumia, joissa ansiotyötä etsivät eläkeläiset ja yrittäjät sekä muut työnantajat voivat kohdata.

– Muutama viikko sitten järjestimme yhdessä Forssan Yrittäjien kanssa tapahtuman Teatteritalolla. Osallistujamäärä löi meidät ällikällä. Penkkejä kannettiin katsomoon lisää, sillä osallistujia oli kaiken kaikkiaan yli 150 henkeä, Eläkkeeltä töihin -hankkeen projektipäällikkö Antero Kupiainen kertoo.

– Eläkeikäisillä on hyvin korkea työmoraali ja heitä arvostetaan tekijöinä muun muassa kaupan ja kosmetiikan aloilla. Työ tai ammatti voi olla niin iso osa eläkeläisen identiteettiä, että eläkkeen alkaessa tyhjyydentunne voi olla miltei käsinkosketeltava. ”Kukaan ei enää tarvitsekaan minua”-tyylinen.

Eläkeliiton teettämän suuren eläkeläiskyselyn perusteella eläkeläisillä on suuri halu käydä ansiotyössä, pääasiassa osa-aikaisesti tai sijaisuuksia ja keikkoja tehden. Ansioita tärkeämmäksi motiiviksi eläkeläiset kuitenkin totesivat oman hyvinvointinsa ja sen ylläpidon. Myös yrittäjille teetettiin kysely, jossa kartoitettiin yrittäjien halua ja valmiuksia palkata eläkeläisiä. Kyselyssä selvisi, että yrittäjillä on tarvetta osaavalle osa-aikatyövoimalle. 

– Jopa 95 prosenttia yrittäjistä, jotka ovat palkanneet eläkeläisen viimeisen kahden vuoden aikana kertovat tekevänsä niin myös jatkossa. Tämä on ositus siitä, että eläkeläisiä arvostetaan todella paljon työntekijöinä, Kupiainen sanoo.

Helppoa kevytyrittäjyyttä

Kupiaisen mukaan iso osa työtä tekevistä eläkeläisistä on työllistänyt itse itsensä ryhtymällä yrittäjiksi. Yksi kevytyrittäjyyden eläkepäivillä aloittanut on forssalainen Kaisa Väisänen. Väisäsen kokemukset yrittäjyydestä ovat oikein positiivisia ja hän kannustaa muitakin kokeilemaan.

– Varsinaisen työurani olen tehnyt aikuiskouluttajana tietotekniikka-alalla. Heti eläköidyttyäni ryhdyin OP-kevytyrittäjäksi ja minulla on ollut y-tunnus nyt kolmisen vuotta. Koulutan seniori-ikäisiä ihmisiä tietotekniikkalaitteiden käyttämisessä, Väisänen sanoo.

Väisänen on itse Eläkeliiton Tammelan yhdistyksen jäsen ja on järjestänyt tilauksesta tietotekniikkakursseja Hämeenlinnassa, Lopella, Akaassa, Kalvolassa, Forssassa ja Tammelassa. Haastattelupäivänä Väisäsellä oli muutama tietokoneen ja älypuhelimen käytön opastus Forssan Ystävänkammarilla.

– Teen koulutuksia keikkaluontoisesti, joskus on pari koulutusta viikossa, toisinaan yksi kuukaudessa. Tämä tahti sopii minulle eläkeläisenä oikein hyvin. Koulutusten lisäksi päivitän asiakasyritysten Facebook- ja nettisivuja sekä toimin henkilökohtaisena avustaja kerran viikossa, Väisänen kertoo.

– Kursseillani ikähaitari on hyvin laaja, oppi ei ole iästä kiinni. Se, että olen kouluttajana lähellä samaa ikää kuin opiskelijat, on minun mielestäni suuri etu. Olen vierellä ja näen usein ongelman, vaikka opiskelija ei itse sitä osaisikaan selittää.

Parhaimmillaan ihanaa

Väisäselle OP-kevytyrittäjyys on sopinut loistavasti ja hän suosittele sitä muillekin eläkeläisille helppouden ja vaivattomuuden ansiosta.

– Esimerkiksi laskutus on hyvin vaivatonta. Laadin itse laskun tehdystä työstä ja palvelu hoitaa kaikki raskaat paperityöt. Itse voin keskittyä varsinaiseen osaamisalueeseeni, eikä tarvitse huolehtia veroista ja muista, kun ne hoituvat automaattisesti, Väisänen sanoo.

Väisäsen mielestä työnteko on parhaimmillaan ihanaa ja työstä ansaituilla rahoilla hänen on mahdollista esimerkiksi remontoida taloaan ja panostaa puutarhaan.

– Minulle työnteko on parhaimmillaan ihanaa sisältöä elämään. Ansiot ovat bonusta, joita ilman en voisi toteuttaa moniakaan omia projekteja. Ymmärrän myös sen, että joidenkin eläkeläisten on tehtävä työtä, jotta he selviävät taloudellisesti kuukaudesta toiseen.

Kupiainen muistuttaakin, että hankkeessa on ollut mukana myös Takuusäätiön velkaneuvonta ja sieltä neuvonnan kautta saatu fakta on ollut pysäyttävää. Monelle eläkeläiselle työnteko ei ole mahdollisuus vaan pakko.

– Jokainen ansaittu euro kasvattaa eläkettä. Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeellä tehty työ kerryttää uutta eläkettä 1,5 prosenttia palkasta aina siihen asti, kun täyttää 68 vuotta, Kupiainen sanoo.

– Olipa se motiivi mikä tahansa, hanke on hieno muistutus siitä, että yhteiskunnassamme ja työelämässämme kaivataan myös eläkeläisten rautaista ammattiosaamista.