Apteekkari ei enää sekoita linimenttejä eikä kehitä omia voiteita takahuoneessa
Anne Kanerva valmistui 1990 Kuopiosta. Hän valitsi alakseen farmasian, koska hänen isällään oli apteekki Lohjalla ja hän tiesi, miten mielenkiintoisesta alasta on kysymys. Nyt Anne Kanerva on Loimaan apteekin apteekkari.
− Loimaa on ollut kauan tuttu paikkakunta. Hassua kyllä, pesäpallon kautta. Lohja ja Loimaa olivat kilpakumppaneita.
Anne Kanerva piti aiemmin apteekkia Hirvensalossa. Hän perusti apteekin saaristolaisille 2003. Vuosi sitten, kun Loimaan apteekin apteekkari Antti Koskinen jäi eläkkeelle ja apteekkilupa tuli hakuun, Anne Kanerva mietti hetken ja päätti hakea lupaa. Hän sai sen ja ajelee nyt lähes päivittäin Turusta Loimaalle,
− Nautin peltomaisemien läpi ajamisesta. Niissä on jotain niin kaunista, olen aina pitänyt peltomaisemien katselusta.
Kyllä hän miettii muuttamistakin Loimaalle.
− Se on pohdinnan alla. Viihdyn työssäni, loimaalaiset ovat mukavia ja ystävällisiä ihmisiä. Hyvähän täällä olisi varmasti asuakin.
Farmakologiasta henkilöstöhallintoon
Loimaan apteekki on puolta isompi kuin Hirvensalon apteekki. Lohjan ja Loimaan apteekeissa on enemmän samaa. Mutta apteekin koko ei vaikuta apteekkarin työvalikkoon – isommassa kaikkea työtä vain on enemmän.
− Apteekkari on yrittäjä. Eli päätehtäväni on liiketaloudellinen johtaminen, hallinnointi, henkilöstöhallinto, logistiikka, varastonhallinta, valikoiman uudistaminen – sekin on jatkuvaa työtä.
Anne Kanerva teki remonttia ja uudistuksia aloittaessaan Loimaalla. Hän uudisti esimerkiksi vuoronumerojärjestelmän sellaiseksi, että asiakkaan tiedot näkyvät farmaseutin ruudulla valmiiksi asiakkaan tullessa tiskille. Järjestelmä nopeuttaa asiakaspalvelua. Apteekkiin tuli myös itsepalvelukassa ja kolme uutta työntekijää – kaksi farmaseuttia ja lääketeknikko. Farmaseutti on apteekissa proviisorin lisäksi henkilö, joka saa antaa asiakkaalle lääkkeitä. Lääketeknikko voi tehdä asiakaspalvelutyötä käsikauppatavarapuolella, erikoistua vaikka kosmetiikkaan tai markkinointiin tai olla vaikka kassatyöntekijä.
− Henkilöstöhallinto on iso osa työtä. Apteekin työntekijöillä on lainmukainen velvoite kouluttautua jatkuvasti siten, että tiedot ja taidot pysyvät ajan tasalla, kertoo Anne Kanerva.
Proviisorin koulutuksessa ei 30 vuotta sitten, kun Anne Kanerva opiskeli, ollut paljonkaan henkilöstöhallintoa tai liiketaloutta.
− Opiskelun painopiste oli farmakologiassa (ja on varmasti edelleenkin). Siksi olen suorittanut johtamisen ja liiketalouden opintoja työn ohella, koska ne ovat minusta välttämättömiä ja auttavat tekemään työtä hyvin.
Varaston hallinta ja valikoiman uudistaminen kysynnän ja tarjonnan mukaan on myös jatkuvaa. Työtä vaikeuttavat myös globaalissa lääkevalmistusketjussa tapahtuvat häiriöt ja muutokset( Esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaatimat muutokset tehtaissa voivat olla tällainen häiriö), kun lääkeaineiden valmistus on Euroopan lisäksi keskittynyt Intiaan ja Kiinaan.
− Lääkeaineiden valmistus on keskittynyt joihinkin tehtaisiin ja häiriöt niiden tuotannossa voivat horjuttaa koko ketjussa lääkeaineiden saantia. Toisaalta Suomi on hyvin pieni maa ja pieni lääkeostaja, isot menevät tietenkin edelle. Meillä Fimea vastaa lääketurvallisuudesta, jossa lääkkeiden saatavuus on osana. Fimea myös valvoo apteekkitoimintaa samoin kuin sosiaali- ja terveysministeriö STM.
Anne Kanerva pelkää, että mikäli itsehoitolääkkeet vapautetaan ruokakauppoihin, niiden myynti kasvaa.
Muutosten tuulia
Puhutaan paljon apteekkialan ”vapauttamisesta”.
− Uudistettavaa on, mutta se pitäisi tehdä hyvin harkitusti. Jos ala vapautuu sääntelystä, on siinä riskinsä. Meillä on myös esimerkkejä siitä. Nikotiinivalmisteet vapautettiin ja niiden myynti kasvoi huomattavasti, mutta tupakointi ei vähentynyt vastaavasti.
Anne Kanerva pelkää, että mikäli itsehoitolääkkeet vapautetaan ruokakauppohin, niiden myynti kasvaa samalla tavalla.
− Itsehoitolääkkeistä esimerkiksi kipulääkkeet on tarkoitettu akuuttiin kipuun korkeintaan 1-2 viikon aikana käytettäväksi. Jos ne eivät siinä ajassa auta, pitää mennä lääkäriin. Apteekissa itsehoitolääkkeiden ostamistakin voidaan helpommin valvoa kuin ruokakaupassa.
Sähköiset reseptit ovat vähentäneet väärinkäytöksiä olennaisesti.
− Se on ollut hyvä uudistus. Se on helpottanut asioiden hoitoa koko ketjussa lääkäristä asiakkaaseen asti.
Neuvonta keskeisessä roolissa
Loimaan apteekissa tapahtuu paljon muutakin kuin vain reseptilääkkeiden jakoa tai itsehoitolääkkeiden ostoa.
− Meillä on kosmetologi ja kosmetolginen hoitola, joka on erikoistunut ihon ongelmien hoitoon ja siihen liittyviin tuotteisiin. Haemme myös parhaillaan lupaa Apteekin terveyspisteeseen, jossa sairaanhoitaja voi neuvoa ja opastaa asiakkaita terveydenhoidossa sekä tehdä pieniä toimenpiteitä kuten rokotuksia, korvanhuuhteluita sekä tikkien poistoja. Lupa haetaan aluehallintovirastolta, koska kysymys on yksityisestä terveydenhuoltotoiminnasta.
Apteekissa vallitsee myynnin suhteen myös toisenlaisia arvoja ja sääntöjä kuin muissa kaupoissa.
− Emme voi ajatella (vain) kaupallisesti. Meillä on eettinen vastuu. Emme voi myydä vain myydäksemme, esimerkiksi tuotetta, josta tiedämme, ettei asiakas hyödy millään tavoin. Meillä on myös neuvonnan vastuu, ja siksi apteekkihenkilökunnan koulutus on jatkuvaa.
Takahuoneen puolella
Anne Kanerva kehitti Hirvensalossa oman yskänlääkkeen ja vesirokkoihottumaa helpottavan voiteen. Enää hän ei sellaista tee, vaikka nauttikin kehittämistyöstä paljon.
– Nykyisin lääkevalmistuksen tiloille on niin tiukat vaatimukset, että käytännössä Suomessa vain Yliopiston apteekki ja Töysän apteekki valmistavat lääkkeitä; kuten vaikkapa linimentejä ja voiteita.
Enää takahuoneessa ei siis sijaitse laboratoriota, jossa sekoittelijat, ravistelijat tai sentrifugit surisevat.
Apteekkari istuu työhuoneessaan tietokoneen ääressä ja hoitaa hallinnollisia tehtäviään. Ei niin eksottista tai ainakaan ulospäin mielenkiintoista, mutta välttämätöntä.
− Päinvastoin minä pyrin säännöllisesti pois takahuoneesta. Pyrin olemaan mahdollisimman usein asiakaspalvelussa, koska nautin siitä työstä. Siinä kuulen myös palautetta, toiveita ja ideoita asiakkailta, mikä on tärkeää kehittämistyössä.
Työ ja vapaa-aika tasapainossa
Anne Kanervalla on kolme aikuista lasta ja aviomies sekä 11 kuukauden ikäinen koiranpentu. Hän harrastaa vapaa-aikanaan liikuntaa monipuolisesti ja esimerkiksi golfia ja maantiepyöräilyä.
− Yrittäjän työpäivät venyvät helposti pitkiksi ja ovat kiireisiä, joten on tärkeää välillä myös irroittaa ajatukset työstä ja nauttia vaikkapa liikunnasta. Minulle työ on asia, josta pidän ja nautin, mutta perheenkin kanssa vietetty aika on tärkeää ja antaa paljon voimia.
Yrittäjän työssä suunnittelu ja eteenpäin katsominen on merkittävässä roolissa.
− Siksi nautin myös ajomatkasta peltomaisemien läpi – siinä ajatukset kulkevat vapaana ja syntyy myös parhaat kehitysideat.
