Pikkuisen pääsiäisen perinteistä
Suomessa pääsiäiseen liittyy monia keväisiä koristeita, kuten koivunoksat ja hiirenkorvalle puhjenneet pajunkissat sekä pääsiäiskukkina narsissit. Muita koristeita ja perinteitä ovat maalatut munat, rairuoho, pääsiäistiput, puput ja suklaamunat sekä tietysti pääsiäisnoidat.
Onneksi joistain vanhoista perinteistä on luovuttu: Pohjanmaan pääsiäisperinteitä on ollut lasten piiskaaminen pitkäperjantaina. Edelleen Pohjanmaalla ja pohjanmaalaisten muuttajien mukana hiukan muuallakin poltetaan pääsiäiskokkoja pääsiäislauantaina. Aiemmin kokkoja poltettiin noitien ja pahojen henkien karkottamiseksi. Uskomus oli, että mitä enemmän kokosta nousi savua ja kipinöitä, sen parempi. Noidat ja muut pahat henget eivät päässeet savun ja kipinäsateen läpi ihmisiä vahingoittamaan.
Virvon varvon
Monien lapsiperheiden perinteeseen kuuluu virpominen palmusunnuntaina ja palkan saaminen. Virvonta onalunperin ja kristillisen perinteen mukaisesti Jeesuksen matkan ja palmunlehvätervehdysten muistoksi. Se on toiminut siunauksena, terveyden tuojana ja pahan karkottajana. Nyt lapset virpovat lähinnä herkkujen toivossa, karkkia kerätään innolla. Ja kerääjät ovat usein pukeutuneet pääsiäisnoidiksi.
Pääsiäisnoita on ikivanha
Historiallisesti pääsiäisnoidat eli trullit ovat erityisesti kotieläimiä kohtaan pahantahtoisiksi uskottuja olentoja tai näitä esittäviä ihmisiä. Ruotsin kielessä troll tarkoittaa peikkoa ja nykyisin myös noitaa.[12] Uskottiin, että kotieläimet ovat pitkäperjantain ja lankalauantain illan aikana alttiina pahalle. Toisaalta tuolloin harjoitettiin nimenomaan tätä uskomusta vahvistavia menoja, kuten esimerkiksi leikattiin eläimistä karvoja ja nahanpaloja. Uskottiin, että pitkäperjantain ja pääsiäissunnuntain välisenä lauantaina Jumalan suojeleva vaikutus on pienimmillään ja silloin noidat pääsivät mellastamaan maailmassa. Siksi pääsiäislauantaina pelättiin noitia ja pahan karkottamiseksi muun muassa poltettiin pääsiäiskokkoja.
Oletko kuullut pääsiäissoittoa?
Karjalan kannaksella, Etelä-Karjalassa, Länsi-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa pääsiäisyönä tai -aamuna soitettiin paimenien soittimia: ruokopillejä, torvia ja karjankelloja. Vanhan tavan mukaan soitintarpeita ja soittimia kerättiin hiljaisen viikon alussa ja ruokopillit valmistettiin ja karjankellot liotettiin keskiviikkona. Monissa kylissä järjestettiin ja muutamissa järjestetään edelleen pääsiäissoitto, joka puolenyön jälkeen kiertää kylän kaikki talot ja herättää ihmiset. Ainakin Hankasalmella perinne on ollut sitkeä ja nuorten hupia. Soittajat kuuluu yrittää kastella viskaamalla näiden päälle vettä.
Soiton sanotaan toivottavan karjan menestystä ja samalla pitävän pedot pois karjasta seuraavana kesänä. Tavan toinen suosittu selitys on iloitseminen Kristuksen ylösnousemuksesta.
Mämmiä, mämmiä
Perinteisiä pääsiäisruokia ovat mämmi, tuore leipä, lammaspaisti ja uunijuusto. Erilaiset hapanmaitotuotteet kuten rahka, ovat suosittuja pääsiäisen jälkiruuissa. Myös pasha ja kulitsa ovat ovat levinneet ortodokseilta ja Karjalasta läpi Suomen.
Pääsiäistä edeltävä paasto on ollut aiemmin paljon enemmän ihmisten suosima, joka on sitten korostanut pääsiäisen juhla-aterioita. Paasto on paljolti jäänyt historiaan, mutta juhlaruuat säilyneet, Ja onhan pääsiäisenä syytä juhlaan – vaikka monelle sen kristillinen merkitys ei ole tärkeä, on se kuitenkin aika, jolloin perheet kokoontuvat yhteen pitkien vapaiden mahdollistamana.
