Mikä on sun plan bio?
Kenen pitää ryhtyä keräämään biojätettä ja miksi? Tai miten biojäteastiaa voi ehkäistä haisemasta? Esitimme nämä kysymykset Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n palveluvastaava Milla Lepänkoskelle, jonka mukaan biojätteen erilliskeräys ei ole niin työlästä tai haisevaa puuhaa, mitä useasti luullaan.
Elintarviketta sisältävän biojätteen keräysvelvoite laajenee uuden jätelain myötä kaikkiin vakituisessa käytössä oleviin asuinkiinteistöihin, jotka sijaitsevat yli 10 000 asukkaan taajamissa. Loimi-Hämeen Jätehuollon toimialueella tämä tarkoittaa Sastamalan ja Forssan keskustaajamaa, joista jälkimmäinen ulottuu myös Jokioisten ja Tammelan kuntien puolelle.
– Näillä alueilla sijaitsevien omakotitalojen ja alle viiden huoneiston taloyhtiöiden on liityttävä biojätteen erilliskeräykseen tai aloitettava kompostointi. Kompostoinnista tulee ilmoittaa jätehuoltoviranomaiselle, LHJ:n palveluvastaava Milla Lepänkoski kertoo.
Velvoitteen pariin kuuluvien toivotaan ilmoittavan valinnastaan LHJ:lle huhtikuun aikana, jotta yhtiö ehtii valmistella biokeräyksen uudet ajoreitit ja toimittaa tarvittavat astiat kiinteistöille. Keräys alkaa Forssassa lokakuussa viikolla 43.
– Mikäli kiinteistö ei liity biojätteiden erilliskeräykseen omatoimisesti tai ilmoita aloittavansa kompostointia, toimitetaan sille automaattisesti biojäteastia jätehuoltomääräysten mukaisella tyhjennysvälillä. Kompostoinnista voi ilmoittaa vasta sitten, kun kompostori on hankittu.
Jätteestä uusiutuvaksi energiaksi
– Jätehierarkian mukaan jäte tulisi ensisijaisesti pyrkiä käyttämään uudelleen ja säilyttämään materiaalikierrossa. Tutkimusten mukaan keskimäärin 30–40 prosenttia sekajätteestä on biojätettä, joka voitaisiin hyödyntää esimerkiksi uusiutuvan energian tuotannossa, Lepänkoski kertoo.
Kun biojätteet käsitellään niille suunnitellussa laitoksessa, saadaan samalla pidettyä kierrossa myös maaperälle tärkeitä aineksia. Biojätteen erilliskeräyksen lisäksi kompostointi on hyvä vaihtoehto ravinteiden kiertokulun edistämiseksi. Kompostista saa hyvää multaa puutarhan maanparannusaineeksi.
Panostamalla biojätteiden lajitteluun suomalaiset voivat myös helposti nostaa maamme kierrätysastetta EU:n asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Kannattaa muistaa, että erilliskeräämällä tai kompostoimalla biojätteet kiinteistö voi myös hakea sekajätteen tyhjennysvälille pidennystä jopa 12 viikkoon. Hakemuksen voi tehdä Forssan kaupungin jätelautakunnan kotisivuilla, Lepänkoski sanoo.
Pakkaa paperiin ja vähennä hajuja
Vuosia LHJ:llä työskennellyt Lepänkoski on huomannut, että biojätteen lajitteluun liittyy useita ennakkoluuloja. Yksi sitkeimmistä myyteistä on, että erikseen lajiteltu biojäte aiheuttaisi aina hajuhaittoja.
– Monet eivät kuitenkaan tule ajatelleeksi, että sekajätteen seassa ruoantähteet ja muut biojätteet saattavat haista jopa enemmän, kun ne muhivat tiivistii suljetuissa muovipusseissa, Lepänkoski sanoo.
Biojätteen keräyksestä syntyviä hajuhaittoja voikin vähentää merkittävästi käyttämällä paperisia keräyspusseja tai pakkaamalla biojätteet esimerkiksi sanomalehteen.
– Paperi on materiaalina hengittävä, jolloin biojätteet kuivuvat paremmin, eivätkä hajut jää muhimaan keittiön jätepisteelle tai ulkoastiaan. Talvella paperiset keräyspussit puolestaan estävät biojätettä jäätymästä astiaan kiinni.
Lepänkosken mukaan kaikista vähiten hajuja on tuulettuvassa biojäteastiassa, jossa on reiät kyljissä ilmanvaihdon tehostamiseksi.
– Biojätteen lajittelu itsessään on helppoa, kun alkuun jaksaa hieman opetella, mitä kaikkea keräykseen saa laittaa. Yleisimpiä kodissa syntyviä biojätteitä ovat hedelmien, vihannesten ja kananmunien kuoret, kahvinkeittimen suodatinpussit sekä ruoantähteet. Apua lajitteluun löytyy myös kotisivuillamme olevasta jätehausta, Lepänkoski vinkkaa.
Teksti Johanna Hento, kuva Jenna Rissanen.