Vesiensuojelu ja vesistön virkistyskäyttö tukevat toisiaan
Kun KVVY Yhdistys ja paikalliset sidosryhmäverkostot kokosivat uutta Loimijoen alueen toimintasuunnitelmaa vuosille 2025–28, esiin nousivat tutut haasteet. Vedenpinnan korkeuden nopeat vaihtelut ja tulvat, jokiveden sameus ja joessa ajelehtivat kasvillisuuslautat hankaloittavat arkea sekä vähentävät alueen vesien arvostusta.
Suunnitelmissa on edelleen vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja ratkaista vesistökunnostustoimenpiteiden avulla alueen haasteita. Kunnostustoimet lisäävät osaltaan myös alueen vesien virkistyskäyttömahdollisuuksia ja kylien elinvoimaa.
Vedenkorkeuden vaihtelujen hillitseminen parantaa myös viljelyolosuhteita sekä vaikuttaa vesihuollon toimivuuteen.
Virtavesien ja taimenkantojen hoitoa edistetään
KVVY Yhdistys on tehnyt pitkäjänteistä virtavesien ja taimenkantojen hoitotyötä Pirkanmaan alueella. Toimintaa on tarkoitus laajentaa myös Loimijoen alueelle. Samalla kun uomia tutkitaan taimenkantojen ja kunnostustarpeiden kartoittamiseksi on mahdollista saada lisätietoa myös isosorsimon levinneisyydestä.
Isosorsimo heikentää merkittävästi alueen luonnon monimuotoisuutta, ja isosorsimokasvustot haittaavat myös osaltaan vesien ja rantojen virkistyskäyttöä. Isosorsimon hillintään etsitään ratkaisuja. Tärkeää on myös, että mahdollisimman monet oppivat tunnistamaan kasvin ja ehkäisemään sen leviämistä.
Loimijoen alueen kunnat sitoutuneet vesienhoitotyöhön
Toimintasuunnitelman päivittäminen on osa ympäristöministeriön rahoittamaa Yhteistyöllä Loimijoki kuntoon -hanketta. Kaikki alueen kunnat ovat jälleen sitoutuneet pitkäjänteiseen vesienhoitotyöhön alueella.
– Uuden toimintasuunnitelman myötä toivomme, että yhteistyö alueen eri toimijoiden kanssa syvenee entisestään. Pyrkimys on, että toimintaa saadaan tasaisesti koko alueelle, kertoo KVVY Yhdistyksen Loimijoki-työtä koordinoiva Hanna Arola.
KVVY Yhdistyksen ylläpitämään Loimijoki-työryhmään kuuluu laaja verkosto Loimijoen alueen vesienhoidosta kiinnostuneita yhdistyksiä, viranomaisia, yrityksiä ja yhteisöjä. Arola toivottaa uudetkin toimijat lämpimästi tervetulleeksi mukaan.
Loimijoen vaikutukset näkyvät myös merellä
Loimijoki ja sen sivu-uomat ovat vain välttävässä ja yläjuoksun osalta tyydyttävässä tilassa. Suurin haaste alueella on se, että vesi kulkeutuu liian nopeasti valuma-alueelta jokiin. Valumavesien mukana kulkeutuvat kiintoaine ja ravinteet aiheuttavat rehevöitymistä ja samentumista.
Menneillä vuosikymmenillä voimakkaasti perattu uomaverkosto ja runsaat ojitukset nopeuttavat osaltaan veden kulkua, mikä lisää myös tulvariskiä. Ilmaston lämpeneminen ja lisääntyvät sateet tulevat lisäämään ongelmia entisestään.
Ongelma ei ole ainoastaan paikallinen: Loimijoki lisää merkittävästi esimerkiksi Kokemäenjoen kiintoainekuormitusta, ja vaikutukset näkyvät selkeästi Selkämerellä saakka.
