Tämä kirjoitus saattaa sisältää vanhentunutta tietoa, sillä se on julkaistu yli 2 vuotta sitten.
Koko kadun biojätteet samaan kimppa-astiaan
Biojätettä on jopa kolmannes kotitalouden kaikesta jätteestä, joten sen lajittelu on erittäin kannattavaa. Kimppakeräysastialla säästät omaa lompakkoa ja samalla teet merkittävän ympäristöteon. Vieremästä löytyy yksi Loimi-Hämeen Jätehuollon toimialueen aktiivisimmista biokimppaporukoista.
Forssassa, rauhallisella Vieremän omakotitaloalueella asuu miltei koko kadullinen bioneerejä. Kymmenen talouden yhteinen biokimppa sai alkunsa jo pari vuotta sitten, kun kadun varrella asuva Pauliina Withanage innostui Loimi-Hämeen Jätehuollon Kierroksella-lehdestä lukemastaan artikkelista.
– Olin aiemmin asunut kerros- ja rivitalossa, joten biojätteen lajittelu oli minulle tuttua puuhaa. Nykyään taloudessamme kertyy biojätettä jonkin verran, kun tulee enemmän laitettua ruokaa ja taaperon jäljiltä jää jonkin verran tähteitä, Pauliina Withanage kertoo.
Pauliina Withanage onkin kadunvarteen sijoitetun biokeräysastian vakivierailija, yhdessä koiransa Tikirin kanssa. Heidän taloudelleen oma biokeräysastia olisi kuitenkin ollut liian iso ja myös rahallisesti se olisi ollut isompi panostus.
– Kompostiakin harkitsin, mutta koin sen tavallaan liian työllistäväksi. Lehtiartikkelin luettuani menin LHJ:n nettisivuille ja tutustuin biokimppaan paremmin. Tulostin valmiita kaavakepohjia ja jaoin ne naapureiden postilaatikoihin.
Heti alussa mukaan lähti kahdeksan taloutta ja myöhemmin innostui vielä kaksi lisää. Kimppa-astia tyhjennetään kerran viikossa.
Withanage on hoitanut yhteydenpidon asukkaiden ja LHJ:n välillä.
– Kimppakeräämisen aloittaminen oli vaivatonta. Toimitin kaikkien osallistuvien talouksien tiedot LHJ:lle ja he toivat meille astian. On erittäin kätevää, että kustannukset jaetaan ja laskutetaan suoraan LHJ:llä kimppalaisten kesken.
Erilliskeräys tai kompostointi
Orgaanisen biojätteen lajitteluvelvoite on laajentumassa vuoden 2024 heinäkuussa koskemaan yli 10 000 asukkaan taajamien pientaloasukkaita. Lakimuutos tulee LHJ:n alueella koskemaan joitakin tuhansia pientaloja. Biojätteen voi halutessaan kompostoida tai se voidaan LHJ:n toimesta erilliskerätä.
– Forssan keskustaajama kuuluu alueeseen kokonaisuudessaan, mutta lakiuudistus koskee myös osaa Tammelan ja Jokioisten puolen asukkaista. Oman kotiosoitteen tilanteen voi tarkistaa Suomen Ympäristökeskuksen ylläpitämästä taajamamääritykseen perustuvasta kartta-aineistosta. Meille LHJ:n neuvontaan voi myös soittaa, LHJ:n viestintäpäällikkö Mirva Naatula kertoo.
Tarkkaa suunnitelmaa siitä, miten erilliskeräys tullaan suorittamaan, ei vielä ole. Selvitystyö on aloitettu kartoittamalla kaikki keskustaajamaan kuuluvat kompostoivat kiinteistöt.Kompostoivia talouksia alueella on nyt noin puolet kaikista lajittelijoista.
– Mikäli haluaa kompostoida biojätteen esimerkiksi kotipuutarhan ravinteikkaaksi mullaksi, on tärkeää hankkia lämpösuojattu ja laadukas, haittaeläimiltä suojattu, elintarvikkeiden kompostointiin soveltuva komposti, Mirva Naatula sanoo.
– Erilliskeräykseen osallistuvalle biokimppa on hyvä ja kustannustehokas vaihtoehto, johon voi kuulua 2 taloutta tai jopa 10. Käyttäjämäärällä ei ole ylärajaa, kunhan astiamitoitus on kohdillaan.
Aktiivinen porukka
Vieremän biokimppa on yksi LHJ:n toimialueen aktiivisimmista kimpoista ja saa kehuja Naatulalta.
Biojätteen keräämisestä on tullutkin koko kadun asukkaiden yhteistä puuhaa. Withanage kertoo, että keräyksen aloittaminen on lisännyt asukkaiden yhteisöllisyyttä. Keräysastialle rakennettiin talkoilla katos ja katokselle valittiin keskeinen paikka kadun varresta, postilaatikoiden läheltä.
Biokimppalaisille biojätekeräys on helppoa ja vaivatonta. Astia tyhjennetään säännöllisesti viikon välein, joten hajuhaitat eivät pääse kesähelteilläkään kiusaamaan.
– Päätimme jo alusta alkaen ostaa kuljetuksen lisäpalveluna myös suojapussin paikalleen laiton. Kenenkään kimppalaisen ei tarvitse vaivautua pussia laittamaan paikalleen ja astian pesukin tehdään LHJ:n puolesta pari kertaa vuodessa, Withanage sanoo.
Biojätettä on noin kolmannes kotitalouksissa syntyvästä jätteestä. Myös Withanage on huomannut, että nykyään sekajäteastia kolisee tyhjyyttään.
– Biojätteen lisäksi, kun lajittelee muovit, lasit, metallit ja keräyspaperin, ei sinne sekajäteastiaan enää montaa jätejaetta eksy. Ja siitäkin saa taloudellista hyötyä, kun voi harventaa sekajäteastian tyhjennyskerrat minimiin.
Teksti ja kuva Sarita Silvennoinen