Tämä kirjoitus saattaa sisältää vanhentunutta tietoa, sillä se on julkaistu yli 4 vuotta sitten.
Loimijoen pelastusohjelma auttaa löytämään ratkaisuja
Ilmasto muuttuu, siitä ei liene epäilystäkään, kun muistellaan esimerkiksi viime talven hurjia tulvia Loimijoella. Vesi nousi pelloille ja teille, ja pahimmillaan kasteli jo terassilautoja. Vaan onko paikallisilla toimilla mitään tehtävissä tilanteen parantamiseksi?
Ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaan kaikkien panosta.Paikallisilla toimilla voidaan sopeutua muuttuviin oloihin ja pitää Loimijokilaakso elinvoimaisena tulevaisuudessakin. KVVY ry on tehnyt yhdessä alueen toimijoiden kanssa Loimijoelle pelastusohjelman monitahoisen haasteen hahmottamiseksi. Pelastusohjelma löytyy osoitteesta kvvy.fi/pelastusohjelma.
Haasteena heikko kyky pidättää vettä
Loimijoen alueella suuri haaste on savinen maaperä ja järvien vähyys. Järviä löytyy vain valuma-alueen latvoilta Tammelasta. Pellot, metsät ja suot on aikanaan ojitettu ja nyt vesi virtaa sateen jälkeen vauhdilla ojiin ja lopulta Loimijokeen. Veden mukana kulkee suuret määrät maata ja ravinteita, ja vaikutukset näkyvätkin Selkämerellä asti.
Palautetaan suorat mutkiksi
Mitä sitten voimme tehdä? Aikaa emme voi kääntää taaksepäin, mutta voimme palauttaa valuma-alueelle niitä ominaispiirteitä, joita sillä on aiemmin ollut. Annetaan ojien taas mutkitella enemmän, tehdään uomiin pohjapatoja ja tulvahyllyjä sekä valjastetaan joutomaat ja notkelmat kosteikoiksi ja tulva-alueiksi. Heikkotuottoisten suometsienennallistamisella saadaan merkittävästi lisättyä veden varastotilaa valuma-alueella. Näin vesi saa aikaa viipyillä ennen jokeen valumista ja samalla osa maa-aineksesta ja ravinteista ehtii pidättyä valuma-alueelle. Luonnonmukaisemmat uomat ovat paitsi ilo silmälle myös tärkeitä luonnon monimuotoisuuden lisääjiä.
Avarakatseisuuttaja innovatiivisuuttatarvitaan
Monet ilmasto- ja vesiensuojelutoimet vaativat enemmänkin ajatustavan muutosta kuin kalliita investointeja. Voisiko metsien uudisojitusta välttää siirtymällä siihen sopivilla alueilla jatkuvaan metsäkasvatukseen? Onko pelto muokattava syksyllä vai voisiko maan muhevuudesta huolehtiakin monipuolisemmilla kasvivalinnoilla ja harkitulla muokkauksella? Voisiko vesivessan vaihtaa kuivakäymälään? Tärkeintä olisikin tuumailla toimiaan uudesta näkökulmasta. Pienillä muutoksilla maailma voi olla taas piirun verran parempi paikka.
Kirjoittaja on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n (KVVY) ympäristöasiantuntija Satu Heino