Kuntien kiinteistöissä on merkittävä talousriski
Sote-uudistuksen talousvaikutusten viimeinen aalto on vielä tulossa, kun hyvinvointialueiden päätökset palveluverkosta realisoituvat. Useaan kuntaan on jäämässä tyhjäksi keskeisellä paikalla olevia suuria kiinteistöjä. Soten voimaanpanolain mukainen kiinteistöjen 3+1 vuoden pakkovuokra-aika päättyy 2026 tai 2027, joten viimeistää nyt olisi syytä pohtia mitä kiinteistöille aiotaan tehdä.
Valitettavan usein kunnissa pohditaan jatkokäyttöä vasta silloin, kun kiinteistö on jo tyhjä. Sen seurauksena kuntien ja valtion kiinteistöt ovat usein jopa vuosia tyhjillään ennen myyntiä tai purkua. Tämä ”odotusaika” on veronmaksajalle erittäin kallista, koska kiinteistöissä on suuret ylläpitokulut. En voi ymmärtää miksi näin toimitaan. Jos kyse olisi henkilökohtaisesta omaisuudesta, niin toimeen ryhdyttäisiin huomattavasti nopeammin ja etupainotteisesti.
Toinen iso ongelma kunnissa ja valtiolla on vajaakäytöllä olevat kiinteistöt. Jos vuokralaisia ei ole riittävästi niin kiinteistö tulisi purkaa, myydä tai korjata käyttöasteen parantamiseksi ja tappioiden vähentämiseksi. Kunnissa tilannetta kuitenkin yleensä seurataan useita vuosia ja tästä aiheutuu pienessäkin kunnassa vuosittain jopa satojen tuhansien tulonmenetykset, joita sitten veroja korottamalla kompensoidaan.
Kolmas ongelma on se, että julkista rakentamista ohjaa liiaksi arkkitehtuurinen näkemys. Uuden koulun, sairaalan tai viraston pitää olla monumentaalinen luomus jollaista missään muualla ei ole. Rakennuksien vaikuttavien ulkomuotojen vuoksi ne ovat rakenteellisesti hankalia tehdä ja kalliita ylläpitää. Esimerkiksi yli 400 miljoonaa euroa maksavaan Assi-sairaalaan tehdään tasakatto ilman räystäitä vaikka tiedetään, että tasakatto ei Suomen olosuhteissa toimi ja seiniä kastelevien sateiden ennustetaan merkittävästi lisääntyvän. Maksaako arkkitehti, kun rakennus on kymmenen vuoden päästä homeessa ja käyttökelvoton?
Kansanedustaja Rami Lehtinen
Kuntavaaliehdokas
