Eettisyys vai talous edellä?
Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden kustannustehokkuutta tavoitellaan usein palveluiden eettisyyden kustannuksella. Kasvavat taloudelliset rajoitteet, kustannustehokkuuden vaatimukset ja rajallisten resurssien priorisointi voivat johtaa väärinkäytöksiin, laiminlyönteihin sekä ihmisarvon ja ihmisoikeuksien loukkauksiin. Mikäli palveluita suunnitellaan pääasiassa talous edellä, Kanta-Hämeen hyvinvointialueen eettiset arvot yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus ja rohkeus saattavat jäädä pelkäksi retoriikaksi.
Missä määrin hyvinvointialueen arvot toteutuvat ja kenen näkökulmasta? Palveluiden yhdenvertaista saavutettavuutta on esimerkiksi heikennetty lakkauttamalla lähipalveluita, jolloin osa hyvinvointialueen asukkaista on asetettu alueellisesti eriarvoiseen asemaan. Voidaan myös pohtia missä määrin asiakaslähtöisyyden arvo tältä osin toteutuu.
Vaikuttavuus hyvinvointialueen arvona viittaa näyttöön perustuviin ja vaikuttavimpiin toimintatapoihin asiakkaan hyväksi. Herää kysymys, toteutetaanko alueella eettisesti vai taloudellisesti vaikuttavia palveluita? On hyvä huomioida, että eettisesti vaikuttavat palvelut ovat usein myös taloudellisesti vaikuttavia.
Rohkeutta on tehdä vaikeitakin päätöksiä ja niitä onkin tehty – talous edellä. Ovatko ne sitten moraalisesti rohkeita, jolloin tavoitteena on ihmisten hyvä vai ylittyykö raja rohkeuden ja uhkarohkeuden välillä, jolloin asiakkaat jäävät ilman asianmukaisia ja tarvitsemiaan palveluita?
Hyvinvointialueemme päätöksenteon painopistettä tulee siirtää talouskeskeisyydestä kohti arvoperusteisuutta. Siten voidaan edistää eettisesti kestävien ja ihmisarvoisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden toteuttamista.
Johanna Wiisak, aluevaltuutettu, alue- ja kuntavaaliehdokas (Kesk.), Forssa
