Miksi yhteistä strategiaa tarvitaan?
Viime vuosina strategiasta on tullut lähes jokaisen organisaation vakioaihe. Kunnat, yritykset, yhdistykset ja oppilaitokset kirjoittavat strategioita, päivittävät niitä ja mittaavat niiden toteutumista. Nyt myös Forssan kaupunki rakentaa aktiivisesti strategiaansa osallistaen kuntalaisia keskusteluun, millaista tulevaisuutta haluamme rakentaa.
Joku voi tuhahtaa, että mihin sitä strategiaa oikeastaan edes tarvitaan. Tällä kertaa tuhahtelija saattaa olla väärässä. Jos strategia on hyvä ja kirkas, ja sitä oikeasti osataan viedä käytäntöön työyhteisön arjessa, sen avulla voidaan saada onnistumisia ja menestystä- ja myös rahaa. Silti strategian todellinen merkitys unohtuu helposti ja liian helposti se jää tosielämässä paperiksi. Ensin kohistaan ja workshopataan, sitten innostus hiipuu ja strategia unohtuu.
Jotta strategia voi toimia, tarvitaan kaksi asiaa.
Strategian pitää olla kirkas, selkeä, muistettava ja innostava. Suurimmassa osassa kaupunkistrategioita painopisteitä tuupataan mukaan aivan liikaa, ihan vaan varmistaakseen, että jokaisen toimijan ääni on tullut kuulluksi. Vaikka sinun asiasi ei lukisi strategiassa, se ei tarkoita, etteikö kaupunki aikoisi sitä tehdä. Suurin osa asioista tapahtuu aivan normaalina arjen tekemisenä. Pitkissä strategioissa on tietysti se ilo, että periaatteessa melkein, minkä tahansa toiveen tai päätöksen voi aina perustella strategialla. Strategisten painopisteiden pitäisi kuvata sitä muutosta, jonka haluamme yhdessä tehdä, eikä sitä, mitä me jo teemme.
Nyt ehdolla olevat sanat strategiaan, kotoisa, kansainvälinen ja kestävä, eivät ole huonoimmasta päästä. Niissä on jujua ja muistijälkeä. Saadaanko koko paketista toimiva, jää nähtäväksi.
Toinen pulma on se, että vaikka strategiassa tai arvolauselmissa olisi kuinka hienoja ajatuksia, ne saattavat jäädä ison osallistamisen ja muutaman kick off -tilaisuuden jälkeen unholaan. Strategian sisälle pitäisi rakentua yksinkertainen toimintamalli, jolla haluttuja asioita aidosti viedään käytäntöön.
Mietitäänpä; otetaan tarkasteluun vaikkapa Forssan arvoihin sisältyvä rohkeus. Tietysti voimme mennä vuosisadan alkuun ja todeta, että täällä on oltu luovia ja rohkeita aina. Silti uskallamme kysyä, onko rohkeutta aidosti viety käytäntöön ja näkyykö se esimerkiksi virkamiestyössä, päätöksenteossa, viestinnässä tai rohkean ideoivassa kulttuurissa? Arvoehdokkaat kyllä kaipaisivat ainakin lisää rohkeutta, mieleenpainuvuutta sekä ihan varmasti läpivientilogiikkaa.
Kolmanneksi strategia tarvitsee sisältöä. Kestävyyttä Fossaan seudulla on tehty pitkään, ja samaa kannattaa jatkaa. Kansainvälisyys on meille aidosti suuri mahdollisuus datakeskusinvestointien ansiosta. Myös matkailun näkökulmasta kansainvälisyydessä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Jos kotoisuudella tarkoitetaan viihtyvyyden lisäämistä, on sekin ihan hyvä näkökulma.
Keskusteluiden kuuma peruna on kulttuuri. Mikä on sen paikka strategiassa? Forssan kaltaiselle paikkakunnalle kulttuuri voi olla merkittävä mahdollisuus erottautua ja rakentaa vetovoimaa. Kulttuuri tuo kotoisuutta ja viihtyvyyttä, mutta on varmasti alueellemme myös vahva vetovoimatekijä.
Se, mikä edellisessä strategiassa unohtui, vaikka kaikki muu varmasti mainittiin, oli markkinointi, brändi ja viestintä. Silti lähes kaikissa työpajoissa, joissa olemme olleet mukana, nämä nousevat ensimmäisten asioiden joukkoon. Siitä hyötyisi joka ikinen yrittäjä ja toisi kasvun kierteen kautta myös uusia asukkaita ja palveluita. Näitä lisäämällä on Forssalle suuri mahdollisuus. Kunhan vain hoksaamme, miten upea paikka Forssa ja koko Forssan alue oikeasti on ja miten valtavaa onnistumispotentiaalia meillä on.
Kirjoittajat ovat Kissconsultingin yritys- ja strategiakonsultteja, joiden takana on myös yli 150 kaupungin ja kunnan strategiatyötä- ja kehittämishanketta sekä strategioiden onnistumiseen liittyvää tutkimusta.
www.kissconsulting.fi
