Hakkapeliitta-tapahtuman luennoilla perehdytään 1600- luvun ruoka- ja juomakulttuuriin
1600-luku oli monella tavalla nykyajasta poikkeavaa aikaa. Mitä syötiin aikana ennen sähköliettä ja jääkaappeja?
Tammelan hakkapeliittatapahtuman vierailevaksi luennoitsijaksi saapuu historiantutkija ja filosofian tohtori Jenni Lares Tampereen yliopistosta. Hän on tutkinut väitöskirjassaan 1600-luvun juomakulttuuria ja kertoo ruokaa ja juomaa käsittelevällä luennollaan, mitä syötiin, kuinka paljon alkoholia juotiin, ja ketä erityisesti uhkasi juoppouden synti.
1600-luvulla alkoholijuomat olivat yhtä tavallinen osa arkea kuin kahvi tai virvoitusjuomat ovat nykyään. Uusi keksintö, viljasta valmistettu paloviina, kasvatti suosiotaan suomalaisella maaseudulla perinteisen oluen rinnalla. Juomisen lisäksi piti tietysti myös syödä, ja 1600-luvun keittiöstä löytyykin monia herkkuja arkisesta vellistä aatelisten pitoruokiin. ”Ruoka ja juoma 1600-luvulla”-luennolla käsitellään aikakauden elintarvikkeita sekä ruokailu- ja juomatapoja yhteiskunnan ja kulttuurin näkökulmasta.
Krouveja ja kestikievareita
Nykyisessä tutkimushankkeessaan Lares tutkii maaseudun krouveja ja kestikievareita, ja toinen luento käsittelee näitä aiheita. Ruokaa ja juomaa piti saada myös matkustaessa, ja näitä tarpeita varten yleisten teiden varsille perustettiin kestikievareita. Tarjontaa täydensivät oluenmyyntiin keskittyneet lailliset ja laittomat krouvit.
”Tiet, matkanteko ja kestikievarit 1600-luvulla”-luennolla Lares kertoo matkanteon käytännöistä ja palveluista esimerkiksi Hämeen härkätiellä ja Tammelan seudulla. Viimeistään rautakaudella muodostunut Härkätie yhdisti Turun ja Hämeen linnat ja oli tärkeä väylä sisämaan ja rannikon välillä. Miten yksityiset matkaajat, sotilaat ja virkamiehet sillä liikkuivat? Luennolla käsitellään myös Viabundus-tietokantaa, josta voi tutkia 1650-lukua edeltäviä reittejä ja etappipaikkoja niin Suomessa kuin pohjoisessa Keski-Euroopassa
