Lounais-Hämeen kunnat panostavat rakentamiseen

Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi toteaa vuoden 2026 näyttävän harvinaisen positiiviselta. Meneillään on esimerkiksi useita isoja hankkeita, jotka alkavat osin konkretisoitua tänä vuonna.

Viihdeuimala Vesihelmen ovet avautuvat syksyllä, kun reilun 14 miljoonan euron peruskorjaus saadaan päätökseen. Seuraavana vuonna rakentuu uusi poliisiasema, jonka kustannukset maksaa valtio. Forssan kaupungin hoidettaviksi tulevat kaavoitus ja infra. Valtavan datakeskuksen rakentaminen Ratasmäkeen on puolestaan maailman suurimman kiinteistösijoitusyhtiö Blackstonen hanke ja samalla Suomen teollisen historian toiseksi suurin projekti. Valmistuttuaan datakeskus työllistää noin 500 henkilöä. Kesäniemi katsoo datakeskuksen tarjoavan mahdollisuuksia koko seutukunnalle.

− Taloudella on kuitenkin aina haasteensa, ja OECD-maista Suomella menee tällä hetkellä huonoiten. Forssassa työttömyysprosentti on 14,3, mutta uskon tilanteen parantuvan isojen, työllistävien hankkeiden myötä, Kesäniemi pohtii.

Seutukunnalle laaditaan parhaillaan elinkeinopoliittista ohjelmaa. Forssassa pääpaino on koulutuksessa, jonka tasoa pitäisi Kesäniemen mielestä nostaa koko seutukunnalla.

− Ikävä kyllä syntyvyys on pienempää kuin kuolleisuus. Pitkään oli niin, että Forssassa syntyi vuosittain noin 200 lasta, viime vuosina vain suunnilleen 80. Muutos on dramaattinen, ja Akvarellin koulukin suunniteltiin aiempien syntyvyyslukujen mukaan. Maahanmuuttoa tarvitaan nyt ihan eri mittakaavassa kuin ennen.

Lisäksi infran osalta Forssa on rakennettu yli 20 000 asukkaan kaupungiksi, kun asukkaita on nyt noin 16500. Suomessa kuusi suurinta kaupunkia imee väkeä.

Kesäniemi on ollut kunnan- tai kaupunginjohtaja jo 27 vuoden ajan. Forssan kaupunginjohtajana hän aloitti vuonna 2017.

− Kuntajohtajuus on elämäntapa, johon minulla on kova palo ja into. Forssan kaupungin koko organisaatio tekee todella merkittävää työtä, ja tavoitteemme on paitsi turvata myös kaiken aikaa kehittää palveluja.

Kesäniemen siviilielämään sisältyy vuonna 2026 mm. tammikuiset kylmäuinnin SM- ja MM-kilpailut.

− Rouva osallistuu virallisiin kilpailun, itse uin höntsäpuolella.

Humppila tasapainottaa

Humppilan kunnanjohtaja Minna Ylikännö kertoo alkaneen vuoden näyttävän mielenkiintoiselta.

Kuntaa tasapainotetaan taloudellisesti, mutta samalla kohennetaan elinvoimaisuutta. Isossa roolissa on myös kuntien välinen yhteistyö alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä. .

− TE-palveluiden uudistuksen myötä kunnille on siirtynyt enemmän valtaa ja samalla vastuuta. Alueen kuntien välisen yhteistyön merkitys korostuu edelleen ja olennaista on, että kunnat verkostoituvat vielä aiempaa vahvemmin myös esimerkiksi oppilaitosyhteistyössä, Ylikännö toteaa.

Humppilan kunnassa ei tänä vuonna toteuteta suuria rakennushankkeita, mutta Puolimatkan yritysaluetta kehitetään tieverkostoa kohentamalla. Alueella on valmistunut yksi uusi halli, ja toisen rakentaminen alkaa kuluvana vuonna.

Veroprosenttia kunta korotti 0,5 prosentilla 9,8:aan.

– Tästä on ollut poliittinen yhtenäisyys, mutta myös siitä, että jos verotusta on varaa laskea, sitten lasketaan.

Aiemmin Ylikännö toimi johtavana asiantuntijana työ- ja elinkeinoministeriössä. Kuntapolitiikasta hänellä on kokemusta parinkymmenen vuoden ajalta.

– Hain Humppilan kunnanjohtajaksi siksi, että isäni suku on täältä kotoisin. Muutin Humppilaan viime kesänä.

Yksityiselämäänsä Ylikännö ei toivo vuoden 2026 tuovan suuria muutoksia.

Myötätuulta Jokioisilla

Jokioisten kunnanjohtaja Jukka Matilainen toteaa kuntatalouden muuttuneen TE-uudistuksen kuntavastuiden myötä yhä suhdanneherkemmäksi.

Eniten rahoitukseen on kuitenkin vaikuttanut sosiaali- ja terveyspalveluiden siirto hyvinvointialueelle. Jokioisilla tuli sosiaali- ja terveystoimen palveluihin n. 2,2 miljoonan euron nousu vuosivälillä 2020-2021 eli yli 10 prosentin nousukulma.

− Ne tulivat aivan oikeista asioista, joille oli hyvät perusteet. Koska kunnan nykyisiin tehtäviin perustuva valtionosuusjärjestelmän uudistus ei ole toteutunut, on rahoitusmuutoksen askelmerkki maksanut Jokioisille noin 500  000 euroa vuodessa.

Kunnan tuloveroprosentti säilyi ennallaan. Kertymää Matilainen luonnehtii melko hyväksi, mutta kasvupotentiaaliakin on.

Jokioinen investoi palvelurakenteen parantamiseen toiminnallisesti ja taloudellisesti. Uusi, kuusiryhmäinen päiväkoti rakentuu Miinan koulun läheisyyteen vuosina 2026-2027.

− Positiivinen ongelma on se, että ryhmät ovat jo täynnä. Tilastojen mukaan Jokioisilla onkin Lounais-Hämeen kunnista eniten 0-6 -vuotiaita suhteessa väkimäärään, Matilainen kertoo.

Sivistyssektorin lisäksi myönteisiä näkymiä löytyy yrityspuolelta.

− Teollisuusalueista on kysyntää. Vihreä sähkö ja voimalinjat kiinnostavat jo enemmän kuin valtateiden läheisyys. Ei haittaa, että meillä on ne molemmat – ja myös tuleva vetylinjaus osuu Lounais-Hämeeseen.

Matilainen toteaa yhdeksi positiiviseksi seikaksi todella hyvän yhteistyön naapurikuntien kanssa. Tämä näkyy esimerkiksi kaavoituksessa.

Henkilökohtaisella tasolla Matilainen kertoo tulevan vuoden näyttävän melko seesteiseltä.

− Toivon terveyttä läheisilleni.

Uusi asuinalue Tammelaan

Tammelan kunnanjohtaja Juuso Alatalo toteaa, että kuntaa kehitetään positiivisesti myös vuonna 2026.

Viime vuosien aikana kunta on toteuttanut mittavia investointeja. Niihin lukeutuvat esimerkiksi uuden yhtenäiskoulun Harmonian, sisäliikuntahalli Tammi Areena ja uuden yrityshallin rakentaminen Hakkapeliitta-yrityspuistoon.

− Nyt Tammela on tavanomaisella investointitasolla.   Panostamme esimerkiksi Papinsillan uuden asuinalueen edistämiseen. Kunta hankki yhdentoista hehtaarin alan, johon uusi asuinalue muodostuu. Alue on jo herättänyt kiinnostusta. Tontit tulevat myyntiin, kun hinnoittelusta on päätetty, Alatalo kertoo.

Alkaneen vuoden talousarvioesitys on 180 000 euron verran alijäämäinen. Aiempien positiivisten tulosten myötä tase on kuitenkin saatu nostettua yli 10 miljoonalla eurolla.

− Haasteita kuitenkin aina riittää, ja kunnat elävät kovien paineiden alla. Esimerkiksi työllisyydenhoidon kustannukset ovat suuret, ja vuokrasopimus hyvinvointikuntayhtymän kanssa on muuttunut.

Lisäksi mahdolliset muutokset Mustialaan huolestuttavat.

− Kunnanvaltuusto antoi joulukuussa kannanoton, jossa ilmaistiin huoli maatalousopetuksen jatkuvuudesta Tammelassa. Päätöksenteko kulkee kuitenkin toisissa pöydissä, ja alkuvuodesta asia varmaankin tulee olemaan esillä eri yhteyksissä.

Alatalo katselee alkanutta vuotta kuitenkin positiivisesti. Työnsä Tammelan kunnanjohtajana hän aloitti tammikuussa 2023.

− Olen viihtynyt Tammelassa oikein hyvin. Työ on antoisaa ja mielenkiintoista. Lisäksi täällä on kaunis luonto ja upeita paikkoja.

Ypäjällä positiivista

Ypäjän kunnanjohtaja Tatu Ujula toteaa alkaneen vuoden näyttävän hyvältä.

Vaikka taloudenpito onkin tiukkaa, tulossa on isoja investointeja, joihin lukeutuu esimerkiksi Kartanon yksikön yhtenäiskoulun ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmän uusiminen vanhalla puolella.

− Kunta on myös vahvana toimijana mukana OmaHämeen ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikön, Ypäjällä sijaitsevan Rauhalan hankkeessa. Yhteisöllisen asumisen yksikkö kiinnostaa, sillä se mahdollistaa asumisen kotikunnassa, Ujula kertoo.

Kunta panostaa myös katuvalaistuksen uudistamiseen ja puistoalueiden kehittämiseen. Näkyviä hankkeita ovat myös yleisurheilukentän ja torialueen saneeraukset.

Ypäjän asukasluku on laskusuuntainen, mutta kuntaan myös muutetaan.

− Hevoset ja golf kiinnostavat. Lisäksi Forssan suuret hankkeet voivat tuoda Ypäjällekin uusia asukkaita. Suhtaudun positiivisesti alkaneeseen vuoteen, vaikka valtiolta tulee aiempaa vähemmän rahoitusta. Se on yleisestikin kuntakentän ongelma, kun kunnilta on helppo leikata.

Ujulalla tulee kuusi vuotta täyteen Ypäjän kunnanjohtajana.

− Ypäjä on vuosien mittaan kehittynyt. Askeleita on otettu eteenpäin, ja kunnan omaleimaisuus korostuu. Hevoset ovat edelleen olennainen elinehto.

Yksityiselämässään Ujula kertoo jatkavansa aiemmilla linjoillaan ilman sen kummempia muutoksia.

Leena Ruskeeniemi