Kansantalojen väki kokoontui Forssassa
Vuonna 1950 perustetun Kansantalojen Liitto ry:n vuosikokousseminaari ja vuosikokous järjestettiin tänä vuonna Hämeen maakunnassa, jonne kokoontui työväentalojen, kansantalojen ja järjestötalojen edustajia ympäri Suomea, pääkaupunkiseudulta aina Ivaloon saakka. Liiton tarkoituksena on ”tukea ja ohjata yleishyödyllisiä tarkoitusperiä palvelevien työväen- ja kansantalojen ja muiden toimitilojen rakentamista, hoitoa ja käyttöä.” Käytännössä se tarkoittaa, että liiton jäsentalot ja -järjestöt saavat liiton puolelta neuvontaa ja opastusta korjaus- ja muiden avustusten hakemisesta erilaisten koulutusten ja tapaamisten kautta.
Mielenkiintoisinta näillä kokousmatkoilla ovat lauantaiset talokierrokset. Kierroksella päästään tutustumaan alueella oleviin Kansantalojen Liiton jäsentaloihin. Tällä kertaa ohjelmaan kuuluivat Karkkilan Kansantalo, Tuorilan, Ahmoo ja Hunsalan Työväentalot. Erityisen vaikutuksen ainakin allekirjottaneeseen teki Ahmoon Työväentalossa toteutetut korjaushankkeet, joilla talossa on tuhansien talkootuntien myötä toteutettu uudistus, Kansantalojen Liiton toiminnanjohtaja Kati Tyystjärven toteamana, ”pieteetillä vanhaa säilyttäen”. Useiden talojen korjaushankkeet on toteutettu opetusministeriön myöntämällä korjausavustuksella, jonka Suomen Kotiseutuliitto on saanut ministeriöltä jakaakseen. Suomalainen seurantalojen korjausavustusjärjestelmä sai vuonna 2024 Euroopan kulttuuriperintöpalkinnon (European Heritage Awards / Europa Nostra Awards), joka luovutettiin seurantaloasiain neuvottelukunnalle. Palkinnon myöntäjä arvostaa erityisesti sitä, kuinka kansalaiset itse pitävät Suomessa yllä paikallisyhteisöjen ainutlaatuista kulttuuriperintöä. Valtiovalta – Suomen hallitus, ei kuitenkaan vaikuta arvostavan työtä, jota suomalaisissa seurantaloissa tehdään. Kun korjausavustuksia on takavuosina jaettu 1,5 miljoonaa euroa, mikä ei ole suurikaan summa, kun se kohdistuu noin 2500 suomalaiseen seurantaloon, on maamme hallitus saksinut näistäkin avustuksista niin, että jaettava avustus on enää vain reilut 480 000 euroa. Maaseutualueilla ja niiden liepeillä voidaan kuitenkin korjata taloja Leader-rahoituksella, silloin kun korjauksella saadaan aikaan vaikuttavuutta talojen alueen ihmisille ja talojen toimintaan.
Vuosikokous Forssassa
Vuosikokousseminaari, joka pidettiin Ahmoon Työväentalossa pureutui tänä vuonna seurantalojen verotuskysymyksiin ja talojen yleishyödyllisen toiminnan kysymyksiin. Liiton vuosikokous pidettiin Forssan Järjestöjentalossa, joka sekin on korjattu seurantalojen korjausavustuksen ja talkootyön voimalla. Kokouksessa hyväksyttiin normaalit vuosikokousasiakirjat ja toimintasuunnitelmassa päätettiin vahvistaa edunvalvontaa yhdessä seurantaloasiain neuvottelukunnan jäsenyhteisöjen kanssa.
Kansantalojen liitto saavuttaa tänä vuonna 75 vuoden merkkipaalun ja juhlavuoden puitteissa toteutetaan kansantaloista kertova näyttely ”Sata taloa, tuhat tarinaa”. Vuosikokouksessa valittiin liiton puheenjohtajaksi Raimo Puikko Tervolasta ja hallituksen jäseniksi Riku Ahola Vantaalta, Katja Etolin Karkkilasta, Sauli Hyöppinen Torniosta, Jari Pajukoski Porista, Kati Tyystjärvi Vantaalta sekä varalle Jukka Nieminen Hyvinkäältä ja Teuvo Saarinen Turusta. Meille seurataloissa toimiville nämä kokoontumiset ovat aina voimaannuttavia. Saamme tavata talotoimijoita, vaihtaa kuulumisia, kokemuksia, kertoa onnistuneista hankkeista ja tapahtumista.
Seurantalot sydämessä!
Teksti Sauli Hyöppinen, Kansantalojen liitto ry:n hallituksen jäsen
